Vuosi: 2026
Käsilamppu, välinimi, jokaeläin Lasten omia yhdyssanoja
Klaus Laalo
Lapset muodostavat uudissanoja täyttämään vielä kehittyvän sanavarastonsa aukkoja. Uusiin ilmauksiin he ottavat ennakkoluulottomasti ja luovasti mallia tutusta sanastosta. Yksi uudissanatyyppi ovat yhdyssanat, joista suurin osa on lasten kielessä substantiiveja.
Kielen opetus ja oppiminen
Yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten nimien kääntäminen
Ulla Onkamo
Vieraskielisten nimien käyttöön suomen kielessä on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Yritysten nimiä käytetään tavallisesti kääntämättä, kun taas yhdistysten ja oppilaitosten nimissä kääntäminen tuntuu usein ymmärrettävyyden takia tarkoituksenmukaisemmalta.
Kääntäminen ja tulkkaus
Hattujen sota
suhuäänteiden merkinnän vaiheita ja vaikeuksia
Petri Lauerma
Suomen kielen omaperäisessä sanastossa on vain yksi s-äänne, mutta lainasanojen mukana suomeen ovat tulleet myös suhu-s eli š sekä suhu-z eli ž. Varsinkin suhu-s:n merkintä – š, sh vai s – on ollut kielenhuollossa jo yli vuosisadan mittainen pulma.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Potilaiden kielessä kuuluu puhesuomen kirjo
Taina Pitkänen
Lääkäreillä on oma ammattikielensä, jonka myös suomea toisena kielenä käyttävät lääkärit yleensä omaksuvat nopeasti. Vastaanotolle saapuva potilas voi kuitenkin puhua hyvin toisenlaista suomea. Millaista potilaiden käyttämä kieli on, ja miten se eroaa lääketieteen kielestä?
Kieli ja työelämä
Mistä meille tuli jep-sana?
Aino Koivisto, Heini Lehtonen, Tomi Visakko
Tutkijoiden havaintojen mukaan jep-partikkelin käyttö on lisääntynyt viime vuosina erityisesti nuorten puheessa, ja se on saanut myös uusia tehtäviä keskustelussa. Lehtiaineistoista käy lisäksi ilmi, että jep on suomessa vanhaa tuontitavaraa.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Kielihistoriaa kevyellä mutta syvällisellä otteella
Henri Satokangas
Tiedetoimittaja Topias Haikalan teos Kielet ennen meitä istuttaa lukijan jutustelemaan kielentutkijoiden kanssa.
Julkaisuja
Yläaste, yläkoulu ja perusopetuksen vuosiluokat 7–9
Henna Makkonen-Craig
Milloin yläaste muuttui yläkouluksi? Voiko kumpaakin nimitystä käyttää edelleen, entä millaisiin tilanteisiin ne sopivat? Mitä ilmauksia esimerkiksi toimittajien kannattaisi käyttää käsiteltäessä koulun asioita?
Sananvalinta
Tekoäly tekstityön tukena
kokemuksia virastomaailmasta
Reeta Tolonen, Laura Karppinen
Auttaako tekoäly kirjoittajaa ja kielenhuoltajaa? Yksi generatiivisen tekoälyn yleisimmistä käyttötavoista on tekstien tuottaminen. Työn tehostamiseen kohdistuvat odotukset ovat kovat, mutta onko tekoälystä apua tekstityön ja kielen ammattilaiselle?
Kieli ja työelämä
Parempaa palvelua ja tuottavuutta selkeällä virkakielellä
Suvi Takala
Maanmittauslaitoksessa on julkaistu asiakaslähtöisen kielen ja äänensävyn periaatteet, jotka toimivat työntekijöiden apuna selkeän tekstin kirjoittamisessa.
Selkeä kieli ja selkokieli
”Käteviä käyttää jutellessa toisten ruotsinsuomalaisten kanssa” Ruotsinsuomen oma sanasto ja siihen liittyvät asenteet
Tarja Larsson
Uutta ruotsinsuomalaista sanastoa kehittyy pääasiassa kahdella tavalla. Eniten uusia sanoja syntyy epävirallisissa keskustelutilanteissa, mutta sanoja luodaan myös tietoisesti, kun Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos antaa suosituksia esimerkiksi Ruotsin viranomaisten nimien kääntämisestä.
Vähemmistökielet
