Siirry sisältöön

Vuosi: 2026

Tekoäly tekstityön tukena
kokemuksia virastomaailmasta

Reeta Tolonen, Laura Karppinen

Auttaako tekoäly kirjoittajaa ja kielenhuoltajaa? Yksi generatiivisen tekoälyn yleisimmistä käyttötavoista on tekstien tuottaminen. Työn tehostamiseen kohdistuvat odotukset ovat kovat, mutta onko tekoälystä apua tekstityön ja kielen ammattilaiselle?

Kieli ja työelämä

Kokoushuoneen pöydän ääressä istuu ihminen, joka kirjoittaa kannettavalla tietokoneella. Pöydällä on myös puhelin ja kahvikuppi.

Parempaa palvelua ja tuottavuutta selkeällä virkakielellä

Suvi Takala

Maanmittauslaitoksessa on julkaistu asiakaslähtöisen kielen ja äänensävyn periaatteet, jotka toimivat työntekijöiden apuna selkeän tekstin kirjoittamisessa.

Selkeä kieli ja selkokieli

Betoninen, 70-luvun tyylinen virastotalo, jonka julkisivussa on valtion virastojen logoja. Talon edustalla kulkee ihmisiä.

”Käteviä käyttää jutellessa toisten ruotsinsuomalaisten kanssa”
Ruotsinsuomen oma sanasto ja siihen liittyvät asenteet

Tarja Larsson

Uutta ruotsinsuomalaista sanastoa kehittyy pääasiassa kahdella tavalla. Eniten uusia sanoja syntyy epävirallisissa keskustelutilanteissa, mutta sanoja luodaan myös tietoisesti, kun Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos antaa suosituksia esimerkiksi Ruotsin viranomaisten nimien kääntämisestä.

Vähemmistökielet

Sanapilvi sanoista nukkuma-aamu, rondelli, kirjoittaa ulos, fiikata, myyssata, palkonki, blipata, linne, rullarappuset, Vakuutuskassa, maakäräjät, Mello, lingonsyltti, loppis.

Sukunimet historian peilinä

Aurora Salmi

Nimet, kieli ja aika – sukututkijan nimiopas on teos, jonka ei kannata antaa hukkua nimensä alle. Se on hyödyllinen väline kenelle tahansa nimistöstä kiinnostuneelle, ei pelkästään sukututkijoille.

Julkaisuja

Kuva vanhan talletuskirjan sivusta Postimuseossa. Sivulla näkyy henkilönnimiä, muun muassa Teodor Hiltunen sekä Juho ja Jooseppi Kalliosaari.

Töljy-nimen arvoitus

Marjatta Palander

Pohjois-Karjalan länsiosissa on useita Töljy-alkuisia paikannimiä, mutta sanan merkitys on nykypäivänä monille vieras.

Paikannimet

Töljynsalmentien viitta, taustalla lumista maisemaa, mäntyjä ja kuusia.

Robotti-imureiden nimet

Sofia Sandström

Monessa kodissa siivoaa nykyisin robotti-imuri. Laite erottuu muista kodinkoneista omatoimisuudellaan, ja siksi se halutaan usein nimetä. Millaisia ovat imureille annetut nimet?

Nimet

Robotti-imuri, kahvikuppeja, puupalikoita ja lastenkirjoja maton päällä.

Viihdyttävä kirja englannin vaikutuksesta suomeen

Matti Räsänen

Teoksessa pyritään vastaamaan siihen, miksi englannin kielen käyttö herättää ärtymystä. Miten kielestä käydystä keskustelusta voisi saada otteen?

Julkaisuja

Kadulla kyltti, jossa teksti "Lounas ma–pe 10:30–14:00" sekä "Shrimp-skagen Salad, Truffle Champignon Mushroom Pasta, Fennel Orange Risotto, Vegan Bibimbap, Fried Chicken x Sweetpotato purée".

Pardon my French
valloittava englanti onkin ranskaa

Tuija Vertainen

Englannin kieli tuntuu valloittaneen suomalaiset työpaikat, kahvilat ja katukuvan. Yritysmaailmasta yleiskieleen levinnyt finglish ärsyttää monia. Kaikki suomen anglismit eivät kuitenkaan ole englantilaislähtöisiä, vaan niistä monen tarina alkaa keskiajan Ranskasta.

Sanojen taustaa

Liikenneympyrä, jonka keskellä on taistelevia sotilaita. Taustalla englantilaisia taloja.

Onko emojeista välimerkeiksi?

Reeta Östberg

Emojit ja hymiöt ovat osa monenlaisia nykypäivän kirjoituksia. Mitä enemmän niitä käytetään, sitä aiheellisempaa on tarkastella niiden roolia tekstissä, esimerkiksi suhdetta välimerkkeihin.

Merkit, numerot ja lyhenteet

Kollaasi emojeista, hymiöistä ja välimerkeistä.

Lunta tupaan

Susanna Tavi

Lumisade ihastuttaa ja vihastuttaa. Toiset odottavat kovasti etenkin ensilunta, kun taas toiset kaipaavat kroonisesti kesää. Kun lunta sitten sataa, tapahtumaa voidaan kuvata hyvin monenlaisilla verbeillä – etenkin murteissa.

Murteet ja slangi

Ihmisiä odottamassa raitiovaunuja lumisateessa Helsingin päärautatieaseman edessä.