Siirry sisältöön

Kielimuodot

Tekoäly tekstityön tukena
kokemuksia virastomaailmasta

Reeta Tolonen, Laura Karppinen

Auttaako tekoäly kirjoittajaa ja kielenhuoltajaa? Yksi generatiivisen tekoälyn yleisimmistä käyttötavoista on tekstien tuottaminen. Työn tehostamiseen kohdistuvat odotukset ovat kovat, mutta onko tekoälystä apua tekstityön ja kielen ammattilaiselle?

Kieli ja työelämä

Kokoushuoneen pöydän ääressä istuu ihminen, joka kirjoittaa kannettavalla tietokoneella. Pöydällä on myös puhelin ja kahvikuppi.

Parempaa palvelua ja tuottavuutta selkeällä virkakielellä

Suvi Takala

Maanmittauslaitoksessa on julkaistu asiakaslähtöisen kielen ja äänensävyn periaatteet, jotka toimivat työntekijöiden apuna selkeän tekstin kirjoittamisessa.

Selkeä kieli ja selkokieli

Betoninen, 70-luvun tyylinen virastotalo, jonka julkisivussa on valtion virastojen logoja. Talon edustalla kulkee ihmisiä.

Töljy-nimen arvoitus

Marjatta Palander

Pohjois-Karjalan länsiosissa on useita Töljy-alkuisia paikannimiä, mutta sanan merkitys on nykypäivänä monille vieras.

Paikannimet

Töljynsalmentien viitta, taustalla lumista maisemaa, mäntyjä ja kuusia.

Lunta tupaan

Susanna Tavi

Lumisade ihastuttaa ja vihastuttaa. Toiset odottavat kovasti etenkin ensilunta, kun taas toiset kaipaavat kroonisesti kesää. Kun lunta sitten sataa, tapahtumaa voidaan kuvata hyvin monenlaisilla verbeillä – etenkin murteissa.

Murteet ja slangi

Ihmisiä odottamassa raitiovaunuja lumisateessa Helsingin päärautatieaseman edessä.

Asia on kasvispihvi

Tiina Onikki-Rantajääskö, Sari Maamies

Suomen kielen lautakunta on seurannut keskustelua elintarvikkeiden nimien käytön rajaamisesta EU-lainsäädännöllä. Säädökset perustuvat osin suppeaan käsitykseen kielestä, ja niiden vaikutus on omiaan säteilemään laajemmalle kuin on tarkoitettu.

Suomen kielen lautakunta

Makkara nuotion yllä, taustalla liekkejä.

Jymyuutinen: Perunan on oltava komission päätöksessä edellytettyä siemenluokkaa

Eeva Attila

Sisältövaroitus: Jutussa käsitellään lakikieltä. Laki- eli säädöskielellä luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Mutta miten tämä tapahtuu ja miten asioita ylipäätään luodaan kielellä? Otetaan selvää!

Virka- ja lakikieli

Perunoita ja kuokka mullassa.

”Kaikenlaisia sätöksiä”
Sätös-nimen taustaa

Marjatta Palander

Sätös-paikannimiä on vain kahden kunnan alueella, mutta sana on tunnettu laajemminkin Itä-Suomessa.

Paikannimet

Outokummun Sätöskosken putouksen alapuolella oleva kivikasauma, josta on syntynyt pieni saari.

Horsma, pientareiden purppuroija

Kirsti Aapala

Palokukkanen, tulihormu, häränhäntä – tienvarsien ja hakkuuaukioiden näyttävällä kasvilla on murteissa monta nimeä.

Murteet ja slangi

Kukkivia horsmia hylätyn talon pihapiirissä.

Kelassa edetään kohti selkeää kieltä oppimispolkuja pitkin

Laura Rostén-Jokinen

Kelan kielenhuoltajien laatimat selkeän kielen oppimispolut tarjoavat kaikille kelalaisille mahdollisuuden saada koulutusta selkeän kielen ja toimivien tekstien tuottamiseen. Tarjolla on kuusi erilaista itseopiskeluun perustuvaa koulutuskokonaisuutta, jotka on räätälöity tehtävänkuvien mukaan. Kela osallistui oppimispoluillaan Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Kielenhuoltaja Laura Rostén-Jokinen vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.

Virka- ja lakikieli

Kelan toimipiste kuvattuna ulkoa. Etualalla koivu sekä jalankulkijoille tarkoitettu liikennevalo, jossa palaa vihreä valo.

Niminyrkki aukoo nimisolmut yhteistyössä

Sanna Krook

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen niminyrkki on luonut yhteiset nimeämisen periaatteet, joita soveltaen muodostetaan hyvinvointialueen kaikkien yksiköiden nimet. Työryhmän tavoitteena ovat ymmärrettävät, yhtenäiset ja helppokäyttöiset nimet, joten Pohjois-Pohjanmaalla hammashoitolan voi nimetä hammashoitolaksi! Niminyrkki osallistui menestyksekkäästi Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Työryhmän jäsen Sanna Krook vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.

Virka- ja lakikieli

Oulun yliopistollinen sairaala kuvattuna ulkoa syksyllä 2024.