Kielimuodot
Tiivis tietopaketti suomen nykymurteista
Heikki Hurtta
Harri Mantilan teos Suomen nykymurteet tarjoaa katsauksen murteiden piirteisiin ja jaotteluun nykytutkimuksen valossa.
Julkaisuja
Pitäisikö meidän olla huolissaan omistusliitteistä?
Riikka Pitkäaho
Puheessa omistusliitteitä ei aina käytetä, mutta ne ovat osa kirjoitettua yleiskieltä. Persoonan mukaan vaihteleva omistusliite kuuluu muun muassa sellaisiin adverbeihin kuin mielelläni, innoissaan ja huolissamme. Miten hyvin tätä suositusta noudatetaan lehtiteksteissä?
Rakenteet
Esimerkkien kautta selkeyteen
Henri Satokangas
Mitä kielenhuollon koulutuksissa tehdään, ja millainen kokemus selkeän kielen koulutukseen osallistuminen on? Millaisia hyötyjä koulutuksesta on organisaatiolle? Haastattelussa Kotuksen järjestämään koulutukseen osallistunut juristi.
Kieli ja työelämä
Tekoäly tekstityön tukena
kokemuksia virastomaailmasta
Reeta Tolonen, Laura Karppinen
Auttaako tekoäly kirjoittajaa ja kielenhuoltajaa? Yksi generatiivisen tekoälyn yleisimmistä käyttötavoista on tekstien tuottaminen. Työn tehostamiseen kohdistuvat odotukset ovat kovat, mutta onko tekoälystä apua tekstityön ja kielen ammattilaiselle?
Kieli ja työelämä
Parempaa palvelua ja tuottavuutta selkeällä virkakielellä
Suvi Takala
Maanmittauslaitoksessa on julkaistu asiakaslähtöisen kielen ja äänensävyn periaatteet, jotka toimivat työntekijöiden apuna selkeän tekstin kirjoittamisessa.
Selkeä kieli ja selkokieli
Töljy-nimen arvoitus
Marjatta Palander
Pohjois-Karjalan länsiosissa on useita Töljy-alkuisia paikannimiä, mutta sanan merkitys on nykypäivänä monille vieras.
Paikannimet
Lunta tupaan
Susanna Tavi
Lumisade ihastuttaa ja vihastuttaa. Toiset odottavat kovasti etenkin ensilunta, kun taas toiset kaipaavat kroonisesti kesää. Kun lunta sitten sataa, tapahtumaa voidaan kuvata hyvin monenlaisilla verbeillä – etenkin murteissa.
Murteet ja slangi
Asia on kasvispihvi
Tiina Onikki-Rantajääskö, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on seurannut keskustelua elintarvikkeiden nimien käytön rajaamisesta EU-lainsäädännöllä. Säädökset perustuvat osin suppeaan käsitykseen kielestä, ja niiden vaikutus on omiaan säteilemään laajemmalle kuin on tarkoitettu.
Suomen kielen lautakunta
Jymyuutinen: Perunan on oltava komission päätöksessä edellytettyä siemenluokkaa
Eeva Attila
Sisältövaroitus: Jutussa käsitellään lakikieltä. Laki- eli säädöskielellä luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Mutta miten tämä tapahtuu ja miten asioita ylipäätään luodaan kielellä? Otetaan selvää!
Virka- ja lakikieli
”Kaikenlaisia sätöksiä” Sätös-nimen taustaa
Marjatta Palander
Sätös-paikannimiä on vain kahden kunnan alueella, mutta sana on tunnettu laajemminkin Itä-Suomessa.
Paikannimet
