Kielimuodot
Kelassa edetään kohti selkeää kieltä oppimispolkuja pitkin
Laura Rostén-Jokinen
Kelan kielenhuoltajien laatimat selkeän kielen oppimispolut tarjoavat kaikille kelalaisille mahdollisuuden saada koulutusta selkeän kielen ja toimivien tekstien tuottamiseen. Tarjolla on kuusi erilaista itseopiskeluun perustuvaa koulutuskokonaisuutta, jotka on räätälöity tehtävänkuvien mukaan. Kela osallistui oppimispoluillaan Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Kielenhuoltaja Laura Rostén-Jokinen vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Niminyrkki aukoo nimisolmut yhteistyössä
Sanna Krook
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen niminyrkki on luonut yhteiset nimeämisen periaatteet, joita soveltaen muodostetaan hyvinvointialueen kaikkien yksiköiden nimet. Työryhmän tavoitteena ovat ymmärrettävät, yhtenäiset ja helppokäyttöiset nimet, joten Pohjois-Pohjanmaalla hammashoitolan voi nimetä hammashoitolaksi! Niminyrkki osallistui menestyksekkäästi Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Työryhmän jäsen Sanna Krook vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Tullin verkkosivuston uudistuksella selkeyttä asiakasohjeisiin
Raisa Rintamäki, Katariina Jankkila
Tullissa toteutettiin suuri verkkosivujen uudistus, johon osallistuivat paitsi kielen myös asiakaspalvelun ja tullitoiminnan asiantuntijat. Asiakasohjeiden ymmärrettävyyttä ja tiedon löydettävyyttä testattiin asiakkaiden kanssa jo ennen sivuston julkaisemista. Tullilaiset olivat uudistuksellaan mukana Vuoden selväsanainen -kilpailussa vuonna 2024. Selkeän kielen asiantuntijat Katariina Jankkila, Niina Kellinsalmi, Outi Pajukallio, Raisa Rintamäki, Kati Turkama ja Vilma Vartiainen vastasivat Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Oikeen tuhti pappi ja häjyn näkööne
Minna Salonen
Entisajan kyläyhteisöissä pappi on ollut huomattava hahmo. Suomen murteiden sana-arkiston tiedot pappi-sanasta ja papin-alkuisista yhdyssanoista kertovat omaa tarinaansa siitä, millaista seurakuntalaisten ja papin yhteiselo on ollut ja millaisia mielikuvia ammattiin on liitetty.
Murteet ja slangi
Navetan parsia ja puheenparsia
Silja Pirkola
Parsi-sanan merkitykset yleiskielessä liittyvät riiheen ja toisaalta navettaan. Lisäksi parsi tunnetaan joidenkin yhdyssanojen jälkiosana. Suomen murteissa sanalla on myös sellaisia merkityksiä, joita ei esiinny yleiskielessä.
Murteet ja slangi
Mikael Agricola ei keksinyt suomen kieltä – eikä näitä sanoja
Oskari Niskanen
Huhtikuun 9. päivänä vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Merkkipäivän tienoilla mediassa näkee Agricolasta kertovia ajankohtaisjuttuja, joissa visaillaan tämän kehittämillä sanoilla. Kestosuosikkeja ovat esimerkiksi jalopeura, kamelikurki ja luutarha. Mutta mitä sanoja Agricola oikeasti keksi ja ei keksinyt?
Vanha kirjakieli
Suomea, ruotsia ja vähän Viipurin murrettakin Gustaf Wilhelm Wireniuksen unohtunut sanakirja
Petri Lauerma
Karjalan kannaksella pappina toiminut Gustaf Wilhelm Wirenius on jäänyt suomalaisen sanomalehdistön historiaan Viipurin ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden toimittajana. Tätä ennen hän ennätti julkaista sittemmin täysin unohdetun suomalais-ruotsalaisen sanakirjan (1827). Se on nimestään huolimatta lähinnä suomen kielen opas, jossa on myös tuolloista Viipurin puhekieltä valaisevaa aineistoa.
Vanha kirjakieli
Minä ja virkakieli
kyselyvastauksia kielityön kulisseista
Iina Immonen
Kotimaisten kielten keskus toteutti vuonna 2022 kyselyn, jossa kartoitettiin sitä, millaisia kielenhuollon käytänteitä valtion ja kuntien organisaatioissa on. Mitä virastojen työntekijät kertovat kielityöstä?
Virka- ja lakikieli
Karjankutsut – eläinten kanssa käytetty kielimuoto
Anni Jääskeläinen
Karjankutsuja on perinteisesti pidetty kansanmusiikin alaan kuuluvana ilmiönä, onhan näille ”huikkauksille” ominaista melodisuus. Karjankutsuja voidaan kuitenkin tarkastella myös kielenkäytön tapana, kielimuotona, jota käytetään vain määrätilanteissa. Erikoisen tästä kielimuodosta tekee se, että sitä käytetään ihmisen ja toislajisen välisessä viestinnässä.
Kielimuodot
Viranomaisviestintää sarjakuvan keinoin
Eliisa Pitkäsalo, Vaula Haavisto
Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville, mutta tietoa palveluista on saatavilla yleensä vain kirjallisesti. Kirjoitettu kieli ei kuitenkaan palvele kaikkia kielenkäyttäjiä. Sarjis-hankkeessa on selvitetty, voisiko viestinnässä hyödyntää myös sarjakuvaa.
Virka- ja lakikieli
