Kieli käytössä
Kielibuustista työkaluja kansainvälisten osaajien kielenoppimiseen
Jepa Viinanen
Erityisesti korkeakoulutettujen osaajien Suomeen houkuttelemiseksi ja maassa pitämiseksi on viime vuosina perustettu monenlaisia hankkeita. Samalla työllistymisen ja kotoutumisen edellytyksenä on alettu yhä laajemmin nähdä myös kotimaisten kielten taito. Ratkaisuja suomen ja ruotsin kielen oppimiseen ja opettamiseen kehitetään nyt Kielibuusti-hankkeessa, jonka tuottamat sisällöt ovat saatavilla samannimisellä verkkosivustolla.
Kieli yhteiskunnassa
Lukutaito uuteen nousuun
kansallisella lukutaitostrategialla uutta suuntaa lukutaitotyölle
Leena Nissilä, Pia Lumme
Lukutaito on tärkeä kansalaistaito, jota ilman on vaikea tulla toimeen länsimaisessa informaatioyhteiskunnassa. Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen kansainvälisesti verrattuna hyvä, mutta tilanteen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan määrätietoista työtä. Lukutaitostrategiassa on määritelty suuntaviivat ja toimenpiteet, joiden avulla lukutaitoa voidaan vahvistaa.
Kieli yhteiskunnassa
Saisinko puhua suomea?
Jeongdo Kim, Minnaleena Toivola, Leena Maria Heikkola, Antti Saloranta
Monilla suomenoppijoilla on kokemuksia siitä, että omaa kielitaitoa on vaikea päästä kokeilemaan ja kehittämään, koska äidinkieliset suomen puhujat vaihtavat usein keskustelun kielen englanniksi. Tätä ilmiötä ja sen syitä tarkastellaan Kohti tasa-arvoisempaa keskustelukulttuuria Suomessa -hankkeessa.
Kieli käytössä
Mikä on riittävän hyvää suomea?
Minna Intke-Hernandez
Arjen kohtaamiset ovat kielenoppijalle tärkeitä, sillä niissä hän voi havainnoida kieltä, kokeilla omaa kielitaitoaan ja kokea olevansa yhteisössä osallinen. Miten voisimme madaltaa kynnystä tulla ja päästä mukaan kohtaamisiin? Kysymys osallisuudesta on tärkeä, sillä juuri joukkoon kuulumisen kokemus voi olla ratkaisevaa kotoutumisen ja kielitaidon kehittymisen kannalta.
Kieli käytössä
Suomen kielivaranto muutoksessa
Leena Nissilä
Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, ja kielet ovat entistä enemmän esillä yhteiskunnassa. Osa kielivarannosta on kuitenkin piilossa. Tarvitaan uudenlaisia keinoja kielten oppimisen ja käytön tukemiseksi, jotta olemassa olevaa kielivarantoa voidaan hyödyntää parhaalla tavalla.
Kieli käytössä
Sähköiset lähteet haastavat opiskelijoita ja ohjaajia
Tarja Ahopelto, Hanna Hovila, Kaarina Murtola, Tuija Tolonen-Kytölä
Korkeakouluopiskelijoiden on tärkeää perehtyä oman alansa tutkimuksiin ja alan asiantuntijoiden teksteihin. Heidän tulee myös harjaantua kirjoittamaan tekstiä, joka pohjautuu näihin asiantuntijateksteihin. Sähköisten lähteiden luotettavuudesta ei kuitenkaan ole aina helppo varmistua.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
”Helppoa ja hauskaa” – suomea Toiston avulla
Riitta Hyvärinen
Syksyllä 2015 Suomessa elettiin aivan uudenlaista todellisuutta. Maahan saapui nopeassa tahdissa tuhansia turvapaikanhakijoita. Tavalliset suomalaiset …
Kieli yhteiskunnassa
Ylioppilaskokelaiden oikeinkirjoituksesta
Taru Kolehmainen
Miten nykyiset ylioppilaskokelaat hallitsevat oikeinkirjoituksen perusasioita? Äidinkielen ylioppilaskokeiden tarkastaja näkee koulunsa päättävien kirjoitustaitojen koko kirjon.
Kieli käytössä
Kieli- ja viestintätaito on osa ammattitaitoa
Tarja Ahopelto, Ilona Tanskanen, Tuija Tolonen-Kytölä
Ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opintojen merkityksestä ollaan yhtä mieltä ainakin julkilausumissa: kieli- ja viestintäosaamista tarvitaan. Opetuksen määrä sen sijaan vaihtelee suuresti, mikä johtaa kysymään, saavatko kaikki opiskelijat opinnoissaan työelämässä tarvittavan suomen kielen ja viestinnän taidon.
Selkeä kieli ja selkokieli
Kielenhuolto ja tieteellisen kirjoittamisen opetus
Jepa Piirainen
Kielen- ja tekstinhuolto kuuluu osana tieteellisen kirjoittamisen opetukseen. Mitä opettajat ja opiskelijat ajattelevat kielenhuollon sisältöjen tarpeellisuudesta ja miten opetuksesta saadaan motivoivaa?
Kielen opetus ja oppiminen