Siirry sisältöön

Kieli käytössä

Potilaiden kielessä kuuluu puhesuomen kirjo

Taina Pitkänen

Lääkäreillä on oma ammattikielensä, jonka myös suomea toisena kielenä käyttävät lääkärit yleensä omaksuvat nopeasti. Vastaanotolle saapuva potilas voi kuitenkin puhua hyvin toisenlaista suomea. Millaista potilaiden käyttämä kieli on, ja miten se eroaa lääketieteen kielestä?

Kieli ja työelämä

Lääkäri ja potilas vastaanotolla. Lääkäri osoittaa tietokoneen näyttöä. Kuva: Hanna Matikainen. Lehtikuva.

Ruotsin kieltä tarvitaan työelämässä

Anne-Maria Kuosa, Anne-Maj Åberg

Suomenkielisissä kouluissa opiskellaan ruotsia, ja ruotsin kielelle on tarvetta myös työelämässä. Sen käyttöön työpaikoilla liittyy kuitenkin erilaisia käsityksiä, mielipiteitä ja olosuhteita. Millaisia ne ovat?

Kieli ja työelämä

Turun oikeustalon piha, jossa kyltit kahdella kielellä: Turun oikeustalo, Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Turun hallinto-oikeus, Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Syyttäjälaitos, Länsi-Suomen syyttäjäalue. Åbo rättscenter, Egentliga Finlands tingsrätt, Åbo förvaltningsdomstol, Utsökningsverket i Egentliga Finland, Åklagarmyndigheten, Västra Finlands åklagardistrikt.

Mässyliinejä, pyörittimiä, piirtämyksiä ja muita lasten uudisjohdoksia

Klaus Laalo

Kun lapsi vielä opettelee kieltä, hän käyttää luovuutta ja kokeilee. Uusia sanoja muodostaessaan lapsi hyödyntää joustavasti kielen tarjoamia mahdollisuuksia ja ottaa mallia taajaan esiintyvistä johdostyypeistä. Lasten uudissanojen joukossa on kuitenkin myös harvinaisiin johdostyyppeihin kuuluvia sanoja, kuten miettimys- ja kääntymä-tyyppisiä johdoksia.

Taivutus ja johtaminen

Pieni lapsi piirtämässä ihmishahmoja.

Mitä kveenille kuuluu?
Vähemmistökielen elvytys Norjassa

Antti Saloranta, Leena Maria Heikkola

Suomen kielelle läheisellä kveenillä on Norjassa virallinen vähemmistökielen asema. Kieli on uhanalainen, mutta viime vuosikymmeninä sitä on alettu aktiivisesti elvyttää.

Vähemmistökielet

Tiekyltti, jossa lukee norjaksi Brenna, pohjoissaameksi Breannjá ja kveeniksi Prännä. Taustalla pohjoisnorjalaista maisemaa.

Harvinaisten taivutusmuotojen pulmia

Klaus Laalo

Ruis, rukiin vai ruiksen? Häätää, hääti, hääsi vai häätöi? Harvoin käytettyjen sanojen taivuttaminen saattaa joskus aiheuttaa päänvaivaa.

Taivutus ja johtaminen

Ruispelto, jossa taipuneita rukiin tähkiä.

Moni- ja rinnakkaiskieliset käytänteet tutuiksi

Leena Nissilä

Monikielisille työyhteisöille suunnattu opas tarjoaa apua arjen vuorovaikutustilanteisiin.

Julkaisuja

Monikielisen työyhteisön oppaan kansi.

Kielibuustista työkaluja kansainvälisten osaajien kielenoppimiseen

Jepa Viinanen

Erityisesti korkeakoulutettujen osaajien Suomeen houkuttelemiseksi ja maassa pitämiseksi on viime vuosina perustettu monenlaisia hankkeita. Samalla työllistymisen ja kotoutumisen edellytyksenä on alettu yhä laajemmin nähdä myös kotimaisten kielten taito. Ratkaisuja suomen ja ruotsin kielen oppimiseen ja opettamiseen kehitetään nyt Kielibuusti-hankkeessa, jonka tuottamat sisällöt ovat saatavilla samannimisellä verkkosivustolla.

Kielen opetus ja oppiminen

Lukutaito uuteen nousuun
kansallisella lukutaitostrategialla uutta suuntaa lukutaitotyölle

Leena Nissilä, Pia Lumme

Lukutaito on tärkeä kansalaistaito, jota ilman on vaikea tulla toimeen länsimaisessa informaatioyhteiskunnassa. Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen kansainvälisesti verrattuna hyvä, mutta tilanteen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan määrätietoista työtä. Lukutaitostrategiassa on määritelty suuntaviivat ja toimenpiteet, joiden avulla lukutaitoa voidaan vahvistaa.​​​​​​​

Kielen opetus ja oppiminen

Saisinko puhua suomea?

Jeongdo Kim, Minnaleena Toivola, Leena Maria Heikkola, Antti Saloranta

Monilla suomenoppijoilla on kokemuksia siitä, että omaa kielitaitoa on vaikea päästä kokeilemaan ja kehittämään, koska äidinkieliset suomen puhujat vaihtavat usein keskustelun kielen englanniksi. Tätä ilmiötä ja sen syitä tarkastellaan Kohti tasa-arvoisempaa keskustelukulttuuria Suomessa -hankkeessa.

Kielen opetus ja oppiminen

Kaupan kassa. Liukuhihnalla ostoksia ja kassalla asiakas, takana pari muuta pakkaamassa omia ostoksiaan.

Mikä on riittävän hyvää suomea?

Minna Intke-Hernandez

Arjen kohtaamiset ovat kielenoppijalle tärkeitä, sillä niissä hän voi havainnoida kieltä, kokeilla omaa kielitaitoaan ja kokea olevansa yhteisössä osallinen. Miten voisimme madaltaa kynnystä tulla ja päästä mukaan kohtaamisiin? Kysymys osallisuudesta on tärkeä, sillä juuri joukkoon kuulumisen kokemus voi olla ratkaisevaa kotoutumisen ja kielitaidon kehittymisen kannalta.​​​​​​​

Kielen opetus ja oppiminen

Lapsia ja vanhempia leikkipuistossa kesällä. Taustalla vanha, vaalea kivitalo, puita ja lipputanko, jossa on Ruotsin lippu.