Kieli käytössä
Jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin
Tytti Nurminen
Termistön on vastattava muuttuvan maailman tarpeisiin. Metsähallituksen Luontopalveluiden viestintä- ja kumppanuusjohtaja Johanna Salomaa-Valkamo kertoo, kuinka Metsähallituksessa siirryttiin jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin.
Uudissanat
Hyvä, paha englanti
asenteita eri vuosikymmeniltä
Riitta Korhonen
Englannin kielen asemasta ja näkyvyydestä Suomessa ja suomessa puhutaan paljon. Mielipiteitä on aiheellisesti esitetty niin puolesta kuin vastaankin. Mutta miten englantiin on suhtauduttu aiempina vuosikymmeninä?
Kieli käytössä
Onko isoilla kirjaimilla kirjoittaminen aina HUUTAMISTA?
Pinja Henttonen
Kysymys Voiko kokonaisen sanan tai tekstin kirjoittaa isoin kirjaimin tehokeinona? Vastaus Suuraakkoset, tikkukirjaimet, pölkkykirjaimet, keppikirjaimet …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Kiistakapulana sukupuolineutraali kieli
Frida Ahonen
Latinalaista Amerikkaa on viime aikoina ravistellut keskustelu sukupuolineutraalista kielestä. Onko espanjan kieliopillinen systeemi murroksessa?
Kieli käytössä
Onko hän POC, tumma, ruskea, värillinen, ei-valkoinen – vai talousalan asiantuntija?
Henna Makkonen-Craig
Mitä eri ilmaukset tarkoittavat, ja millaisia näkökohtia aihepiiriin liittyy? Miten kuvata esimerkiksi Britannian pääministerin Rishi Sunakin taustaa?
Kieli käytössä
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Henni Pajunen
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Nimisekoilua vai mielikuvamarkkinointia?
Englanninkieliset julkishallinnon nimet verkkokeskusteluissa
Aurora Salmi
Itella, Traficom, No-Harm Center, Fintraffic, Destia, VR FleetCare, Business Finland… Moni julkinen toimija hakee innoitusta nimeämiselle muualta kuin maamme kansalliskielistä. Kaikista julkishallinnon nimien ominaisuuksista juuri kielivalinta puhuttaa verkkouutisten keskustelupalstoilla nimestä ja uutisesta toiseen. Eikä kansalaisilla ole juuri kehuja jaettavana.
Vieraskieliset nimet
”Itket voimakkaasti tai naurat voimakkaasti”
katsaus emojien merkityksiin
Olli Tamminen
Perushymy vai ärsyyntynyt? Ahdistunut vai kujeileva? Itkua vai naurua? Emojit ovat nykyään tärkeä osa virtuaalista kielenkäyttöä, mutta siitä, mitä emojit tarkoittavat, ei olla yksimielisiä. Ei etenkään silloin, kun eri-ikäiset viestivät toisilleen.
Kieli käytössä
Stadiässä – kokoaan suurempi äänne
Henna Leskelä
Kielitieteilijät ja historioitsija kertovat ”helsinkiläisen s:n pitkän ja laajan tarinan”.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Menikö perille? Monitulkintainen ironia
Susanna Muukkonen
Ironia on monitahoinen kielenkäytön ilmiö, jolle on tyypillistä monimielisyys ja kontekstisidonnaisuus. Tämän vuoksi se on myös paljolti tulkitsijasta riippuvainen ilmiö. Ironinen tulkinta syntyy – jos on syntyäkseen – vastaanottajan tajunnassa monenlaisten tekijöiden summana.
Kieli käytössä