Pöydällä tietokoneen näppäimistö, jossa on harmaiden näppäinten lisäksi muutama värikäs. Näppäimistön ympärillä lojuu yksittäisiä irrotettuja näppäimiä.
Painaako caps lockia vai ei? Kuva: Jay Zhang, 2020. Unsplash.

Kysymys

Voiko kokonaisen sanan tai tekstin kirjoittaa isoin kirjaimin tehokeinona?

Vastaus

Suuraakkoset, tikkukirjaimet, pölkkykirjaimet, keppikirjaimet eli kepparit, versaalit, capsit – isoilla kirjaimilla on monia nimityksiä. Miten isoja kirjaimia haluaakaan nimittää, herättävät ne ihmisissä monenlaisia ajatuksia.

Puheessa ei tarvitse ajatella kirjaimia eikä niiden kokoa. Kirjoittaja sen sijaan joutuu usein tekemään päätöksiä sanan alkukirjaimen koosta, mikä voi joskus tuntua vaikealta. Isojen ja pienten kirjainten käytöstä on kuitenkin ohjeita, joista saa apua valintaan.

Kielitoimiston ohjepankki tiivistää ison alkukirjaimen käyttötavat seuraavasti: ”Isoa alkukirjainta käytetään virkkeen alussa, erisnimissä sekä kunnioituksen ja kohteliaisuuden osoituksissa.” Isoilla kirjaimilla on siis tärkeitä tehtäviä tekstissä. Ensinnäkin niillä osoitetaan virkeraja yhdessä loppumerkin kanssa. Ilman tätä typografista keinoa selkeys ja luettavuus vaikeutuvat merkittävästi. Isolla alkukirjaimella myös osoitetaan sanan olevan nimi. Lisäksi isoa alkukirjainta voidaan joskus käyttää kunnioituksen ja kohteliaisuuden osoituksena (”kiitän Sinua”, ”kutsumme Teidät”).

Kokonaan isoilla kirjaimilla kirjoitetusta tekstistä ei kuitenkaan juuri ole ohjeita. Kielitoimiston ohjepankin mukaan tekstiä voidaan joissain tapauksissa korostaa isoin kirjaimin. Versaaleja suositetaan kuitenkin käyttämään virallisissa yhteyksissä vain tarpeen vaatiessa korostamaan pääotsikoita, kun taas tekstin sisällä toimivampia korostuskeinoja ovat esimerkiksi lihavointi ja kursivointi.

Etenkin verkkokeskustelujen yhteydessä nousee välillä esille kysymys siitä, onko isoilla kirjaimilla kirjoittaminen aina huutamista. Keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa käyttäjät voivat korostaa esimerkiksi tuohtumustaan kirjoittamalla versaalein. Tämä koetaan tyypillisesti epäkohteliaaksi, ja erilaisissa internetin epävirallisissa sopivaisuussäännöissä eli netiketeissä kehotetaankin välttämään isoilla kirjaimilla kirjoittamista. Se on siis tyylikeino, jonka tulkinta riippuu lukijasta ja kirjoittajasta. – Tavanomaisempi huutamista ilmaiseva typografinen keino onkin huutomerkki.

Kokonaan isoilla kirjaimilla kirjoitettuun tekstiin liittyy muitakin kuin vain tyyliongelmia, sillä tällaista tekstiä on usein vaikea lukea. Suuraakkosin kirjoitettu teksti on tasakorkuista, eivätkä erimuotoiset kirjaimet ja sanojen hahmot erotu toisistaan yhtä hyvin kuin pienin kirjaimin kirjoitetusta tekstistä. Lisäksi isot kirjaimet ovat pääosin leveämpiä kuin pienet, joten ne myös vievät enemmän tilaa.

Isoilla kirjaimilla kirjoitetuille sanoille on kuitenkin myös paikkansa. Ehkäpä tavallisin esimerkki ovat sellaiset lyhenteet, jotka luetaan kirjaimittain, kuten YK (Yhdistyneet kansakunnat), WWF (World Wildlife Fund) ja DVD (digital versatile disc).

Suuraakkosilla kirjoitettuun tekstiin törmää usein myös mainoksissa. Isoja kirjaimia voidaan käyttää, kun halutaan korostaa vaikkapa jotakin kampanjaa tai suurta hinnanalennusta. Tällöin kuluttajan huomio pyritään herättämään versaalien lisäksi esimerkiksi suurella kirjainkoolla ja huutomerkeillä. Mainonnassa tämä on suhteellisen vakiintunut kirjoitustapa, johon lukija ei välttämättä kiinnitä erityistä huomiota.

Lisäksi suuraakkosia käytetään kylteissä ja opasteissa, joissa tavoitteena on mahdollisimman hyvä näkyvyys. Kaukaa katsottuna suuraakkoset voivat erottua tavanomaista tekstiä paremmin. Esimerkiksi valomainoksissa voidaan suosia isoja kirjaimia, jotta mainos pomppaisi esiin ympäristöstään.

Isoilla kirjaimilla kirjoittaminen muodostui internetissä eräänlaiseksi ilmiöksi 2000-luvulle tultaessa. Tähän liittyy olennaisesti näppäimistöön kuuluva caps lock ‑painike, jonka suomalainen nimitys on aakkoslukko. Tälle painikkeelle on perustettu jopa oma päivänsä, jota vietetään 22. lokakuuta. Ideana on, että kaikki kirjoittavat tuolloin päivän ajan verkossa pelkästään ”capseilla”.