Kieli käytössä
Sairaala-apteekin ohjeet vaativat taustatietoa ja tarkkuutta
Henri Satokangas
Sairaala-apteekki laatii lääkkeiden käsittelyä koskevia ohjeita hoitoyksiköille eli esimerkiksi sairaaloiden ja terveyskeskusten eri osastoille. Millaisia ovat selkeät ja toimivat ohjeet? Entä mitä kirjoittajat itse ja ohjeiden lukijat odottavat hyvältä ohjetekstiltä?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Asia on kasvispihvi
Tiina Onikki-Rantajääskö, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on seurannut keskustelua elintarvikkeiden nimien käytön rajaamisesta EU-lainsäädännöllä. Säädökset perustuvat osin suppeaan käsitykseen kielestä, ja niiden vaikutus on omiaan säteilemään laajemmalle kuin on tarkoitettu.
Suomen kielen lautakunta
Ruotsin kieltä tarvitaan työelämässä
Anne-Maria Kuosa, Anne-Maj Åberg
Suomenkielisissä kouluissa opiskellaan ruotsia, ja ruotsin kielelle on tarvetta myös työelämässä. Sen käyttöön työpaikoilla liittyy kuitenkin erilaisia käsityksiä, mielipiteitä ja olosuhteita. Millaisia ne ovat?
Kieli ja työelämä
Mässyliinejä, pyörittimiä, piirtämyksiä ja muita lasten uudisjohdoksia
Klaus Laalo
Kun lapsi vielä opettelee kieltä, hän käyttää luovuutta ja kokeilee. Uusia sanoja muodostaessaan lapsi hyödyntää joustavasti kielen tarjoamia mahdollisuuksia ja ottaa mallia taajaan esiintyvistä johdostyypeistä. Lasten uudissanojen joukossa on kuitenkin myös harvinaisiin johdostyyppeihin kuuluvia sanoja, kuten miettimys- ja kääntymä-tyyppisiä johdoksia.
Taivutus ja johtaminen
Kelassa edetään kohti selkeää kieltä oppimispolkuja pitkin
Laura Rostén-Jokinen
Kelan kielenhuoltajien laatimat selkeän kielen oppimispolut tarjoavat kaikille kelalaisille mahdollisuuden saada koulutusta selkeän kielen ja toimivien tekstien tuottamiseen. Tarjolla on kuusi erilaista itseopiskeluun perustuvaa koulutuskokonaisuutta, jotka on räätälöity tehtävänkuvien mukaan. Kela osallistui oppimispoluillaan Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Kielenhuoltaja Laura Rostén-Jokinen vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Niminyrkki aukoo nimisolmut yhteistyössä
Sanna Krook
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen niminyrkki on luonut yhteiset nimeämisen periaatteet, joita soveltaen muodostetaan hyvinvointialueen kaikkien yksiköiden nimet. Työryhmän tavoitteena ovat ymmärrettävät, yhtenäiset ja helppokäyttöiset nimet, joten Pohjois-Pohjanmaalla hammashoitolan voi nimetä hammashoitolaksi! Niminyrkki osallistui menestyksekkäästi Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Työryhmän jäsen Sanna Krook vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Tekoäly ja keinoäly
Ilona Paajanen
Kysymys Miksi suomeen näyttää vakiintuneen tekoäly-sana keinoälyn sijaan? Puhutaanhan esimerkiksi keinosiemennyksestä eikä tekosiemennyksestä, keinomunuaisesta eikä …
Sananvalinta
Mitä kveenille kuuluu?
Vähemmistökielen elvytys Norjassa
Antti Saloranta, Leena Maria Heikkola
Suomen kielelle läheisellä kveenillä on Norjassa virallinen vähemmistökielen asema. Kieli on uhanalainen, mutta viime vuosikymmeninä sitä on alettu aktiivisesti elvyttää.
Vähemmistökielet
Minä ja virkakieli
kyselyvastauksia kielityön kulisseista
Iina Immonen
Kotimaisten kielten keskus toteutti vuonna 2022 kyselyn, jossa kartoitettiin sitä, millaisia kielenhuollon käytänteitä valtion ja kuntien organisaatioissa on. Mitä virastojen työntekijät kertovat kielityöstä?
Virka- ja lakikieli
Kuinka suomen kieli on muuttunut vuosina 1963–2022?
Henkilöhaastattelujen kieli Kotiliesi-lehdessä
Terhi Savonen
Kirjoitettu nykysuomi ei ole samanlaista nyt kuin 60 vuotta sitten. Yhteiskunnan muuttuessa kielikin muuttuu. Etenkin kielen nopean muutoksen kaudet paljastavat paljon myös siitä ympäristöstä, jossa muutokset syntyvät.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
