Kieli käytössä
Mitä kveenille kuuluu?
Vähemmistökielen elvytys Norjassa
Antti Saloranta, Leena Maria Heikkola
Suomen kielelle läheisellä kveenillä on Norjassa virallinen vähemmistökielen asema. Kieli on uhanalainen, mutta viime vuosikymmeninä sitä on alettu aktiivisesti elvyttää.
Vähemmistökielet
Minä ja virkakieli
kyselyvastauksia kielityön kulisseista
Iina Immonen
Kotimaisten kielten keskus toteutti vuonna 2022 kyselyn, jossa kartoitettiin sitä, millaisia kielenhuollon käytänteitä valtion ja kuntien organisaatioissa on. Mitä virastojen työntekijät kertovat kielityöstä?
Virka- ja lakikieli
Kuinka suomen kieli on muuttunut vuosina 1963–2022?
Henkilöhaastattelujen kieli Kotiliesi-lehdessä
Terhi Savonen
Kirjoitettu nykysuomi ei ole samanlaista nyt kuin 60 vuotta sitten. Yhteiskunnan muuttuessa kielikin muuttuu. Etenkin kielen nopean muutoksen kaudet paljastavat paljon myös siitä ympäristöstä, jossa muutokset syntyvät.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Harvinaisten taivutusmuotojen pulmia
Klaus Laalo
Ruis, rukiin vai ruiksen? Häätää, hääti, hääsi vai häätöi? Harvoin käytettyjen sanojen taivuttaminen saattaa joskus aiheuttaa päänvaivaa.
Taivutus ja johtaminen
Vuodenvaihteen toivotuksia
Henri Satokangas
Kysymys Toivotetaanko vuoden vaihtuessa hyvää uuttavuotta vai hyvää uutta vuotta? Vastaus Tavallisin toivotus vuoden vaihtuessa …
Yhteen vai erilleen
Lemmikit karkuteillä, somessa ja päiväkodissa
Pronomini ”hän” viittaamassa muunlajisiin lehtikielessä
Katri Priiki
Lemmikkien ”hänittely” on monelle tuttu ilmiö puhutusta kielestä. Yleiskielen normin mukaan persoonapronominit kuitenkin viittaavat vain ihmisiin. Siitä huolimatta toisenlajisiin viittaavia hän- ja he-pronomineja tavataan yhä useammin myös yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä, jopa arvostettujen päivälehtien sivuilla. Mistä ilmiössä on kyse?
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Karjankutsut – eläinten kanssa käytetty kielimuoto
Anni Jääskeläinen
Karjankutsuja on perinteisesti pidetty kansanmusiikin alaan kuuluvana ilmiönä, onhan näille ”huikkauksille” ominaista melodisuus. Karjankutsuja voidaan kuitenkin tarkastella myös kielenkäytön tapana, kielimuotona, jota käytetään vain määrätilanteissa. Erikoisen tästä kielimuodosta tekee se, että sitä käytetään ihmisen ja toislajisen välisessä viestinnässä.
Kielimuodot
Onko tavuviiva tarpeeton?
Sari Maamies
Kysymys Voiko tavuviivan jättää pois, kun jakaa sanan kahdelle riville? Tällaista näkee usein esimerkiksi pakkausteksteissä …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Identiteetin ilmaisemista ja vallankäyttöä Paikannimet amerikansuomalaisten kirjeissä
Hanna Virranpää
Pohjois-Amerikkaan muuttaneet siirtolaiset omaksuivat uuteen maahan asettuessaan siellä käytössä olleet englanninkieliset paikannimet. Näitä nimiä he käyttivät kirjeissä, joita lähettivät Suomeen sukulaisille. Mitä kirjeistä löytyvät paikannimet voivat kertoa kirjoittajista, entä historiasta ja vallasta?
Paikannimet
Yötöitä ja työ-öitä
Henri Satokangas
Kysymys Onko sana työyö yleiskielen suositusten mukainen? Vastaus Yhdyssana työyö ei ole kovin laajassa käytössä, …
Sananvalinta
