Sanat
”Lisää vettä moottoriin!”
Tarkkana kielikuvien käytössä
Matti Punttila
Kielikuvat elävöittävät tekstiä, mutta aina kirjoittaja ei onnistu niiden käytössä. Epäonnistuneetkin kielikuvat voivat silti olla opettavaisia ja jopa hauskoja. Matti Punttila on käsitellyt ”kielikuvien salakarikoita” aiemmin Kielikellossa kirjoituksessaan ”Voittajan käsi kohoaa salkoon”, josta tuli lukijoiden suosikki. Nyt hän palaa aiheeseen.
Sanonnat ja fraasit
Tiedämmekö, mitä kestävä merkitsee?
Anni Jääskeläinen
Kestäväksi voidaan luonnehtia niin perunalajiketta, kangasta, kehitystä kuin elämäntapaakin. Sanat kestävä ja kestävyys sekä niiden kantaverbi kestää ovat monimerkityksisiä. Merkitys täsmentyy sanan käyttötilanteessa, mutta tarkemmin katsoen se voi olla myös epäselvä.
Merkitys
Asetutaan pöytään
Tuija Vertainen
Suomalaisessa ruokapöydässä käytetään ranskalaisia lainasanoja jo lautasia laitettaessa. Tässä kattauksessa avataan muutaman etenkin ruokailuun liittyvän sanan taustaa.
Sanojen taustaa
Asia on kasvispihvi
Tiina Onikki-Rantajääskö, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on seurannut keskustelua elintarvikkeiden nimien käytön rajaamisesta EU-lainsäädännöllä. Säädökset perustuvat osin suppeaan käsitykseen kielestä, ja niiden vaikutus on omiaan säteilemään laajemmalle kuin on tarkoitettu.
Suomen kielen lautakunta
”Kaikenlaisia sätöksiä” Sätös-nimen taustaa
Marjatta Palander
Sätös-paikannimiä on vain kahden kunnan alueella, mutta sana on tunnettu laajemminkin Itä-Suomessa.
Paikannimet
Horsma, pientareiden purppuroija
Kirsti Aapala
Palokukkanen, tulihormu, häränhäntä – tienvarsien ja hakkuuaukioiden näyttävällä kasvilla on murteissa monta nimeä.
Murteet ja slangi
Mässyliinejä, pyörittimiä, piirtämyksiä ja muita lasten uudisjohdoksia
Klaus Laalo
Kun lapsi vielä opettelee kieltä, hän käyttää luovuutta ja kokeilee. Uusia sanoja muodostaessaan lapsi hyödyntää joustavasti kielen tarjoamia mahdollisuuksia ja ottaa mallia taajaan esiintyvistä johdostyypeistä. Lasten uudissanojen joukossa on kuitenkin myös harvinaisiin johdostyyppeihin kuuluvia sanoja, kuten miettimys- ja kääntymä-tyyppisiä johdoksia.
Taivutus ja johtaminen
Tekoäly ja keinoäly
Ilona Paajanen
Kysymys Miksi suomeen näyttää vakiintuneen tekoäly-sana keinoälyn sijaan? Puhutaanhan esimerkiksi keinosiemennyksestä eikä tekosiemennyksestä, keinomunuaisesta eikä …
Sananvalinta
Kai vielä kohdataan?
Erkki Lyytikäinen
Substantiivi kohtaanto on periaatteessa oikein muodostettu johdos. Miksi se kuitenkin tuntuu oudolta? Tämän selvittämiseksi on tarpeen kohdistaa katse johdoksen muodostustapaan ja sen taustalla olevan kohdata-verbin rakenteeseen.
Taivutus ja johtaminen
Mikael Agricola ei keksinyt suomen kieltä – eikä näitä sanoja
Oskari Niskanen
Huhtikuun 9. päivänä vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Merkkipäivän tienoilla mediassa näkee Agricolasta kertovia ajankohtaisjuttuja, joissa visaillaan tämän kehittämillä sanoilla. Kestosuosikkeja ovat esimerkiksi jalopeura, kamelikurki ja luutarha. Mutta mitä sanoja Agricola oikeasti keksi ja ei keksinyt?
Vanha kirjakieli