Sanat
Asetutaan pöytään
Tuija Vertainen
Suomalaisessa ruokapöydässä käytetään ranskalaisia lainasanoja jo lautasia laitettaessa. Tässä kattauksessa avataan muutaman etenkin ruokailuun liittyvän sanan taustaa.
Sanojen taustaa
Asia on kasvispihvi
Tiina Onikki-Rantajääskö, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on seurannut keskustelua elintarvikkeiden nimien käytön rajaamisesta EU-lainsäädännöllä. Säädökset perustuvat osin suppeaan käsitykseen kielestä, ja niiden vaikutus on omiaan säteilemään laajemmalle kuin on tarkoitettu.
Suomen kielen lautakunta
”Kaikenlaisia sätöksiä” Sätös-nimen taustaa
Marjatta Palander
Sätös-paikannimiä on vain kahden kunnan alueella, mutta sana on tunnettu laajemminkin Itä-Suomessa.
Paikannimet
Horsma, pientareiden purppuroija
Kirsti Aapala
Palokukkanen, tulihormu, häränhäntä – tienvarsien ja hakkuuaukioiden näyttävällä kasvilla on murteissa monta nimeä.
Murteet ja slangi
Mässyliinejä, pyörittimiä, piirtämyksiä ja muita lasten uudisjohdoksia
Klaus Laalo
Kun lapsi vielä opettelee kieltä, hän käyttää luovuutta ja kokeilee. Uusia sanoja muodostaessaan lapsi hyödyntää joustavasti kielen tarjoamia mahdollisuuksia ja ottaa mallia taajaan esiintyvistä johdostyypeistä. Lasten uudissanojen joukossa on kuitenkin myös harvinaisiin johdostyyppeihin kuuluvia sanoja, kuten miettimys- ja kääntymä-tyyppisiä johdoksia.
Taivutus ja johtaminen
Tekoäly ja keinoäly
Ilona Paajanen
Kysymys Miksi suomeen näyttää vakiintuneen tekoäly-sana keinoälyn sijaan? Puhutaanhan esimerkiksi keinosiemennyksestä eikä tekosiemennyksestä, keinomunuaisesta eikä …
Sananvalinta
Kai vielä kohdataan?
Erkki Lyytikäinen
Substantiivi kohtaanto on periaatteessa oikein muodostettu johdos. Miksi se kuitenkin tuntuu oudolta? Tämän selvittämiseksi on tarpeen kohdistaa katse johdoksen muodostustapaan ja sen taustalla olevan kohdata-verbin rakenteeseen.
Taivutus ja johtaminen
Mikael Agricola ei keksinyt suomen kieltä – eikä näitä sanoja
Oskari Niskanen
Huhtikuun 9. päivänä vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Merkkipäivän tienoilla mediassa näkee Agricolasta kertovia ajankohtaisjuttuja, joissa visaillaan tämän kehittämillä sanoilla. Kestosuosikkeja ovat esimerkiksi jalopeura, kamelikurki ja luutarha. Mutta mitä sanoja Agricola oikeasti keksi ja ei keksinyt?
Vanha kirjakieli
Suomea, ruotsia ja vähän Viipurin murrettakin Gustaf Wilhelm Wireniuksen unohtunut sanakirja
Petri Lauerma
Karjalan kannaksella pappina toiminut Gustaf Wilhelm Wirenius on jäänyt suomalaisen sanomalehdistön historiaan Viipurin ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden toimittajana. Tätä ennen hän ennätti julkaista sittemmin täysin unohdetun suomalais-ruotsalaisen sanakirjan (1827). Se on nimestään huolimatta lähinnä suomen kielen opas, jossa on myös tuolloista Viipurin puhekieltä valaisevaa aineistoa.
Vanha kirjakieli
Kiharat peruukissa ja lautasella
frisyyri ja peruukki
Tuija Vertainen
1700-luvulla muodissa olleiden peruukkien huoltaminen oli säntillistä työtä, jota saivat tehdä vain ammattifrisöörit. Peruukit eivät näy nykyarjessa samalla tavalla, mutta miten on friseeraamisen laita?
Sanojen taustaa
