Siirry sisältöön

Kieli käytössä

Kieli avaa ovia – monikielisyyden merkitys aikuisten työllistymisessä
monikielisyyden merkitys aikuisten työllistymisessä

Niina Kovalainen

Moni aikuinen työnhakija voi olla erittäin pätevä omalla alallaan, mutta on epävarma kielitaitonsa riittävyydestä. Työelämässä arvostetaan kuitenkin yhä enemmän toimivaa viestintää, ei täydellisyyttä.

Monikielisyys

Ihminen avaamassa Pasilan TE-toimiston ovea, jossa on tekstiä kolmella kielellä.

Potilaiden kielessä kuuluu puhesuomen kirjo

Taina Pitkänen

Lääkäreillä on oma ammattikielensä, jonka myös suomea toisena kielenä käyttävät lääkärit yleensä omaksuvat nopeasti. Vastaanotolle saapuva potilas voi kuitenkin puhua hyvin toisenlaista suomea. Millaista potilaiden käyttämä kieli on, ja miten se eroaa lääketieteen kielestä?

Kieli ja työelämä

Lääkäri ja potilas vastaanotolla. Lääkäri osoittaa tietokoneen näyttöä. Kuva: Hanna Matikainen. Lehtikuva.

Mistä meille tuli jep-sana?

Aino Koivisto, Heini Lehtonen, Tomi Visakko

Tutkijoiden havaintojen mukaan jep-partikkelin käyttö on lisääntynyt viime vuosina erityisesti nuorten puheessa, ja se on saanut myös uusia tehtäviä keskustelussa. Lehtiaineistoista käy lisäksi ilmi, että jep on suomessa vanhaa tuontitavaraa.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Andrew ”Antti” Kosolan orkesteri esiintymässä Suomeen matkaaville amerikan- ja kanadansuomalaisille Lancastria-valtamerilaivan kannella vuonna 1929. Orkesterissa on kaksi hanuristia, viulisti, saksofonisti ja rumpali. Ympärillä yleisöä.

Mitä tervehdys kertoo puhujasta?
Suomen- ja ruotsinkielisten käsityksiä toisen kieliryhmän tervehdyksistä

Anu Rouhikoski

Mitä tervehdyssanoja suomenruotsalaiset käyttävät? Entä millaisia ajatuksia ruotsinkielisillä on suomenkielisten tervehdyksistä? Uudet kyselyaineistot valaisevat sitä, minkälaisia käsityksiä eri kansalliskielten puhujilla on toistensa tervehtimiskäytänteistä.

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Kaksi henkilöä kohtaa virastorakennuksen edessä portailla ja tervehtii toisiaan.

Asiakasviestinnän sävyvalinnat: kasvoja säästäen vai haastaen?

Eeva Öörni

Asiakaslähtöisiä yrityksiä ja organisaatioita kiinnostaa, millaisen fiiliksen niiden viestintä asiakkaalle luo. Tuo tuntu tai tunnelma syntyy useista viestinnällisistä tekijöistä, mutta myös tekstien sävystä: siitä, mitä kieli kertoo organisaation suhtautumisesta asiakkaaseen.

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Ääniviestiä aloittamassa
tervehditäänkö vai mennäänkö suoraan asiaan?

Frida Ahonen

Ääniviestit ovat viestintäväline, joka uutuudessaan myös muistuttaa meitä jo tuntemistamme viestinnän muodoista. Miten ääniviestin aloituksessa näkyy esimerkiksi puhelinkeskustelun tai sähköpostin vaikutus?

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Kohti kohteliasta selkokieltä

Ella Airaksinen

Kohtelias teksti ei aliarvioi tai loukkaa lukijaansa. Suomen kielessä kohteliaisuus syntyy usein hienovaraisesti erilaisten tunnusten, päätteiden ja liitteiden avulla. Mutta miten kielellistä kohteliaisuutta voi luoda yksitulkintaisuuteen pyrkivissä selkoteksteissä, joissa on käytössä vain osa suomen kielen ilmaisuvoimasta?

Selkeä kieli ja selkokieli

Kuittia?

Sari Maamies

Kysymys Kun kaupan kassalla ostokset on maksettu, seuraa usein myyjän kysymys: ”Kuittia?” Miten tällainen myyjien …

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Asiakas kysyy ja Kela-Kerttu vastaa
ymmärrettävää asiakaspalvelua kirjoittamalla

Laura Rostén-Jokinen

Kela-asioiden hoitaminen ei nykyisin vaadi käyntiä tai soittoa Kelaan, vaan apua voi saada myös esimerkiksi tsätissä, keskustelupalstalla tai Instagramissa. Näissä kaikissa kanavissa keskustelu Kelan ja asiakkaan välillä tapahtuu kirjoittamalla. Aina viranomaisen kirjoittamat neuvot eivät kuitenkaan ole asiakkaalle ymmärrettäviä.

Virka- ja lakikieli

Vaihda kohteliaisuuteen!

Erkki Lyytikäinen

Suomen kielen kohteliaisuuden ilmaisumuodot lisääntyvät kovaa vauhtia. Perässä pysyminen ei ole helppoa. Radiotoimittaja oli kutsunut …

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus