Kieli käytössä
Tämä ja tuo keskustelussa
Eeva-Leena Seppänen
Silloin tällöin kiistellään siitä, onko hyväksyttävää viitata ihmiseen demonstratiivipronominilla se, vai pitäisikö tähän tehtävään käyttää yksinomaan persoonapronominia hän. Harvemmin muistetaan, että pronominin se lisäksi myös pronomineja tämä ja tuo käytetään henkilöviitteisinä monissa yhteyksissä – varsinkin silloin, kun puhutaan läsnä olevasta henkilöstä, keskustelukumppanista.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Viestinnän vivahteita
Elina Heikkilä
Vielä saattaa elää perinteinen mielikuva kielentutkijasta, jonka puheessa sinkoilevat translatiivit ja instruktiivit ja joka silmät kiiluen keräilee outoja murresanoja. Moni tutkija on kuitenkin kiinnostunut aivan tavallisista arkielämän viestintätilanteista. Tutkimus voi käynnistyä vaikkapa siitä hiljaisesta ihmetyksestä, jota kuka hyvänsä tuntisi seuraavanlaisissa tilanteissa.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Divertikkeleitä vai pussukoita? – Lääketieteen kieli vuorovaikutuksessa
Markku Haakana, Liisa Raevaara
Keskustelunanalyysi on uudenlainen tapa tarkastella lääkärin ja potilaan kohtaamista. Kun vanhastaan on tutkittu paljolti sanastoa, on tutkimuskohteena nyt koko vuorovaikutus lainalaisuuksineen. Kun keskustelun kulkua tarkastellaan suurennuslasilla, hetki hetkeltä, päällekkäisyydet ja tauotkin huomioon ottaen, saadaan toisenlainen näkökulma siihen, miten lääkärin ja potilaan yhteisymmärrys syntyy tai jää syntymättä.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Johtaja ja rouva ja muita tittelipulmia
Salli Kankaanpää
Kielitoimiston neuvonnasta kysytään silloin tällöin, miten kirjekuoriin tai käynti- ja kutsukortteihin merkitään nimi ja titteli. Pulmia aiheutuu etenkin silloin, kun titteleitä on enemmän kuin yksi tai kun kirje tai kutsu halutaan osoittaa kahdelle. Mihin järjestykseen tittelit kirjoitetaan? Miten menetellään, jos halutaan kutsua henkilö puolisoineen?
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Kerta kiellon päälle? Kieltäytymisen monet merkitykset
Ulla Tiililä
Niinkin yksiselitteisen tuntuiset sanat kuin kyllä ja ei osoittautuvat tositilanteessa petollisiksi. Ei voikin tarkoittaa kyllä ja päinvastoin – tai sitten ei. Kohteliaisuuteen kuuluu myös taito kieltäytyä ja tulkita kielto oikealla tavalla.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Kieli ja käytöstavat
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa ovat tuttuja asiakkaita suomen kielen tilasta ja tulevaisuudesta huolestuneet kansalaiset. Etenkin julkisen sanan …
Toimitukselta
Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu
Matti Larjavaara
Kohteliaisuus ja ylipäätään toisten huomioon ottaminen on ihmisyhteisöissä välttämätöntä, jotta yhteiselo olisi mahdollista. Kohteliaisuutta on monenlaista ja eri lähtökohdista kumpuavaa, ja se muuttuu yhteiskunnan mukana – uudet ajat, uudet tavat. Kohteliaisuus ei silti katoa. Nuoret ikäluokat eivät kenties enää osaa tai halua teititellä, mutta tilalle on tullut jotain muuta. Katsauksen kohteliaisuuden muotoihin ja mm. puhutteluun esittää Helsingin yliopiston suomen kielen professori Matti Larjavaara.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Rahat tänne tai pamahtaa! Laskut ja puhuttelun vaikeus
Katariina Iisa
Puhuttelun vaikeus ei koske vain puhetilanteita. Yhtä vaikeaa on ratkaista kirjoitukseen sopivaa puhuttelumuotoa, varsinkin jos tekstin tavoitteena on saada vastaanottaja maksamaan laskunsa. Sinuttelu, teitittely, passiivi – verbin muoto kertoo paljon tarkkakorvaiselle lukijalle.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Sinä vai te?
Anna-Leena Noponen
Kohteliaisuuskulttuurin muutoksesta kertoo mm. teitittelyn harvinaistuminen. Vieraan ihmisen puhuttelusta on tullut joissakin tapauksissa ongelma: yksi pitää sinuttelua epäkohteliaana, toinen taas loukkaantuu teitittelystä. Anna-Leena Noponen on selvittänyt nykysuomalaisen puhuttelukulttuurin muutosta ja järjestelmää pro gradu -tutkielmassaan.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Kirjoittajan tarkoitus ja lukijan tulkinta – usein kaksi eri asiaa
Katariina Iisa, Ulla Tiililä
On hyvä, että asiakaskirjeenvaihtoon liittyvät seikat herättävät keskustelua. Aiheesta on nimittäin tarjolla melko vähän tietoa: …
Keskustelua