Kieli käytössä
Työtä selkeän kielen puolesta Suomessa ja EU:ssa
Aino Piehl, Sari Maamies
Viranomaisten tekstien selkeyttäminen on vuosikymmenten ajan ollut Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltotyön painopisteitä. Paljon hyvää onkin vuosien mittaan saavutettu. Kotuksen pitkäaikainen kielenhuoltaja Aino Piehl on ollut työssä näköalapaikalla.
Kieli käytössä
Monikielisyydessä kiinni
eurosuomen taival Euroopan unionissa
Inkaliisa Vihonen
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, alkoi mittakaavaltaan valtava työ lainsäädännön kääntämiseksi suomen kielelle. Säädöskielen vanhat perinteet ja koukeroiset rakenteet tuottivat hankaluuksia, mutta vuosien mittaan tekstit ovat hioutuneet ja kääntäjien apuneuvot kehittyneet. Lähes alusta lähtien EU-suomen kehittäjien apuna on ollut myös EU-kielenhuoltaja.
Monikielisyys
Neljännesvuosisata EU-kielenhuoltoa
Erkka Vuorinen, Kaija Rinta
Kotimaisten kielten keskuksen EU-kielenhuoltaja aloitti tehtävässään vuonna 1998 ja on siitä lähtien levittänyt hyvän virkakielen sanomaa EU-kääntäjille ja -tulkeille. EU:n tekstinlaadinnan tiukoissa raameissakin opastusta on kuunneltu tarkalla korvalla, ja EU:n suomen kielen yksiköt toivovat kielenhuoltosuhteelle jatkoa.
Kielimuodot
UT2020 – Uusi testamentti Elisalle ja muille nykysuomalaisille
Hanna Lappalainen
Syksyllä 2020 suomenkielisten raamatunkäännösten joukkoon ilmestyi uusi tulokas, UT2020. Kyseessä on ensimmäinen suoraan ja pelkästään mobiililaitteille tehty Uuden testamentin käännös. Käännöstyön tavoitteet olivat kunnianhimoiset: pyrkimyksenä oli välittää mahdollisimman tarkasti alkutekstin merkitykset ja sävyt sekä ilmaista ne ymmärrettävästi ja vivahteikkaasti suomen kielellä. Miten näihin tavoitteisiin käytännössä pyrittiin, ja miten UT2020:n kielelliset ratkaisut poikkeavat edellisistä käännöksistä?
Kieli käytössä
Kielitaito monipuolistaa ajattelua
Sampsa Peltonen
Sampsa Peltonen on suomentaja, joka kääntää muun muassa arabiasta ja ranskasta suomeen. Hän on toiminut kielialalla monenlaisissa tehtävissä ja suomentanut niin kirjallisuutta, tv-ohjelmia kuin asiatekstejäkin ja tehnyt välillä myös tulkkauksia. Mitä kansainvälisyys ja kielitaito merkitsevät kääntäjälle?
Kieli käytössä
Varhaisten raamatunkäännösten tuomisia
Kalle Järvelä
Suomen kirjakielen historia alkoi Raamatun suomentamisesta. Vanhin kirjoitettu suomen kieli onkin pääasiassa käännöskieltä, ja siksi kieleen on tullut paljon vaikutteita vieraista kielistä, lähinnä ruotsista, mutta myös saksasta ja latinasta. Tarkkaan etsiessä saattaa löytää Raamatun alkukieltenkin eli kreikan ja heprean vaikutusta.
Kieli käytössä
Digitalisaatio vapauttaa viittomakieliset
Salla Fagerström
Viittomakieliset kuurot ovat aina olleet innokkaita tarttumaan teknologian mahdollisuuksiin. Tekniset innovaatiot ja nyt viimeisimpänä digitalisaatio ovat madaltaneet, elleivät peräti häivyttäneet esteitä heidän arjessaan.
Kieli käytössä
Pankkimies, sanakirjantekijä ja Unkarin-ystävä
1800-luvun loppupuolen säädössuomentajat
Petri Lauerma
Ruotsin vallan ja autonomian ajan säädöskielen suomentajia esittelevien katsausten sarjassa on edetty 1800-luvun jälkipuoliskolle. Sarjan aiemmat osat on julkaistu Kielikelloissa 3/2014 ja 4/2015.
Sanat
Autonomian ajan alkupuolen säädössuomentajat
Petri Lauerma
Kielikellossa 3/2014 esiteltiin Ruotsin vallan ajan säädössuomentajien työtä (ks. Lue myös). Se jatkui uusin voimin ja uusissa puitteissa Suomen siirryttyä Venäjän keisarikunnan alaisuuteen.
Kielimuodot
Näkymätön työ näkyväksi
Elina Heikkilä
Käännetyt maailmat tekee näkyväksi kääntäjien ja tulkkien tuiki tärkeää mutta harmillisen usein näkymättömiin jäävää työtä. …
Kieli käytössä