Kieli käytössä
Kieli avaa ovia – monikielisyyden merkitys aikuisten työllistymisessä
monikielisyyden merkitys aikuisten työllistymisessä
Niina Kovalainen
Moni aikuinen työnhakija voi olla erittäin pätevä omalla alallaan, mutta on epävarma kielitaitonsa riittävyydestä. Työelämässä arvostetaan kuitenkin yhä enemmän toimivaa viestintää, ei täydellisyyttä.
Monikielisyys
Esimerkkien kautta selkeyteen
Henri Satokangas
Mitä kielenhuollon koulutuksissa tehdään, ja millainen kokemus selkeän kielen koulutukseen osallistuminen on? Millaisia hyötyjä koulutuksesta on organisaatiolle? Haastattelussa Kotuksen järjestämään koulutukseen osallistunut juristi.
Kieli ja työelämä
Potilaiden kielessä kuuluu puhesuomen kirjo
Taina Pitkänen
Lääkäreillä on oma ammattikielensä, jonka myös suomea toisena kielenä käyttävät lääkärit yleensä omaksuvat nopeasti. Vastaanotolle saapuva potilas voi kuitenkin puhua hyvin toisenlaista suomea. Millaista potilaiden käyttämä kieli on, ja miten se eroaa lääketieteen kielestä?
Kieli ja työelämä
Tekoäly tekstityön tukena
kokemuksia virastomaailmasta
Reeta Tolonen, Laura Karppinen
Auttaako tekoäly kirjoittajaa ja kielenhuoltajaa? Yksi generatiivisen tekoälyn yleisimmistä käyttötavoista on tekstien tuottaminen. Työn tehostamiseen kohdistuvat odotukset ovat kovat, mutta onko tekoälystä apua tekstityön ja kielen ammattilaiselle?
Kieli ja työelämä
Parempaa palvelua ja tuottavuutta selkeällä virkakielellä
Suvi Takala
Maanmittauslaitoksessa on julkaistu asiakaslähtöisen kielen ja äänensävyn periaatteet, jotka toimivat työntekijöiden apuna selkeän tekstin kirjoittamisessa.
Selkeä kieli ja selkokieli
Sairaala-apteekin ohjeet vaativat taustatietoa ja tarkkuutta
Henri Satokangas
Sairaala-apteekki laatii lääkkeiden käsittelyä koskevia ohjeita hoitoyksiköille eli esimerkiksi sairaaloiden ja terveyskeskusten eri osastoille. Millaisia ovat selkeät ja toimivat ohjeet? Entä mitä kirjoittajat itse ja ohjeiden lukijat odottavat hyvältä ohjetekstiltä?
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Ruotsin kieltä tarvitaan työelämässä
Anne-Maria Kuosa, Anne-Maj Åberg
Suomenkielisissä kouluissa opiskellaan ruotsia, ja ruotsin kielelle on tarvetta myös työelämässä. Sen käyttöön työpaikoilla liittyy kuitenkin erilaisia käsityksiä, mielipiteitä ja olosuhteita. Millaisia ne ovat?
Kieli ja työelämä
Niminyrkki aukoo nimisolmut yhteistyössä
Sanna Krook
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen niminyrkki on luonut yhteiset nimeämisen periaatteet, joita soveltaen muodostetaan hyvinvointialueen kaikkien yksiköiden nimet. Työryhmän tavoitteena ovat ymmärrettävät, yhtenäiset ja helppokäyttöiset nimet, joten Pohjois-Pohjanmaalla hammashoitolan voi nimetä hammashoitolaksi! Niminyrkki osallistui menestyksekkäästi Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Työryhmän jäsen Sanna Krook vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Minä ja virkakieli
kyselyvastauksia kielityön kulisseista
Iina Immonen
Kotimaisten kielten keskus toteutti vuonna 2022 kyselyn, jossa kartoitettiin sitä, millaisia kielenhuollon käytänteitä valtion ja kuntien organisaatioissa on. Mitä virastojen työntekijät kertovat kielityöstä?
Virka- ja lakikieli
Moni- ja rinnakkaiskieliset käytänteet tutuiksi
Leena Nissilä
Monikielisille työyhteisöille suunnattu opas tarjoaa apua arjen vuorovaikutustilanteisiin.
Julkaisuja
