Tekoäly tekstityön tukena

Generatiivisen tekoälyn käyttö on yleistynyt nopeasti. Työelämässä siitä odotetaan työn tehostajaa ja jopa ihmistyön korvaajaa. Mainospuheiden mukaan tekoäly hoitaakin jo ison osan kääntämisestä, viestinnästä ja kirjoittamisesta. Tekoälytyökaluista on tullut arkipäiväinen osa tekstityötä, mutta kokemustemme mukaan tekoälyn vastauksissa on yhä toivomisen varaa.

Olemme molemmat suomen kielen asiantuntijoita valtion virastoissa. Käytämme tekstityön tukena generatiivisen tekoälyn sovelluksia, kuten Copilotia ja ChatGPT:tä. Laura käyttää niitä etenkin verkkosivujen tekstien järjestämiseen ja parantamiseen ja Reeta ideointiin ja tekstien selkiyttämiseen.

Monia tarpeita, monia kehotteita

Käyttötarpeemme ovat erilaisia, mutta niitä yhdistää sama tavoite: viraston asioista pitää kertoa asiakkaille selkeästi ja ymmärrettävästi. Koska tehtävät vaihtelevat, myös tekoälylle antamiemme kehotteiden kirjo on suuri.

Ihmiskollegan tapaan tekoälykin tarvitsee taustatietoja ja selkeitä kysymyksiä, jotta se osaa auttaa. Kehote ”Paranna tätä tekstiä” tai ”Arvioi tätä luonnosta” ei kerro, miten ja millaisen lukijan näkökulmasta tekstiä pitäisi parantaa. Mitä tarkemman pyynnön kirjoittaa, sitä käyttökelpoisempia vinkkejä saa. Toisaalta tekoälyn kanssa voi keskustella vaiheittain ja itselleen luontevalla tyylillä.

Itse aloitamme keskustelun tekoälyn kanssa usein esimerkiksi näin:

Koska tekoäly tekee herkästi muutakin kuin mitä siltä pyytää, ”älä tee muita muutoksia” on osoittautunut hyväksi lisäykseksi monen kehotteen loppuun.

Usein tehtävät kannattaa jakaa osiin eikä pyytää kaikkea kerralla. Silloin tekoäly selviää urakasta paremmin ja on helpompi tarkistaa, mikä kaikki muuttui ja mitkä muutoksista aidosti parantavat tekstiä.

Tekoäly on väsymätön työkaveri

Aina tekstintekijällä ei ole kollegaa, jolta voisi pyytää kommentteja tekstistä. Tekoäly on väsymätön työkaveri: sillä ei ole koskaan liian kiire eikä se kyllästy kommentoimaan ja ideoimaan.

Tekstityössä tekoäly sopii hyvin tehtäviin, jotka kirjoittaja osaisi itsekin tehdä mutta jotka kone voi hoitaa nopeammin. Toisaalta tekoälysovellukset ovat hyödyllisiä myös epävarmoille kirjoittajille tai kieltä vasta opetteleville. Tekoäly voi olla korvaamaton apuri esimerkiksi silloin, jos kirjoittamisessa ei tahdo päästä alkuun, sanoihin tulee virheitä lukihäiriön takia tai tekstiä joutuu kirjoittamaan muulla kielellä kuin äidinkielellään.

Kielestä kiinni?

Tekoälyn valtakieli on englanti, mikä näkyy sen tekemissä teksteissä. Englantiin pohjautuvat sanavalinnat ja angloamerikkalainen tyyli eivät aina toimi luontevasti suomeksi. Tältä voi osin välttyä pyytämällä suomalaiseen tyyliin sopivaa tekstiä.

Kaikki tekstien ongelmat eivät ole kielisidonnaisia. Kaikenkielisissä teksteissä ongelmia voi aiheuttaa esimerkiksi se, että asioiden esittämisjärjestys ontuu, virkkeet ovat pitkiä, väliotsikot puuttuvat tai lukijan näkökulma on unohtunut. Tällaisissa asioissa tekoälyn ehdotukset ovat usein erityisen käyttökelpoisia, koska samankaltaiset ratkaisut toimivat monissa eri kielissä.

Virkateksti ei kestä virheitä

Tekoäly selviää yleensä kelvollisesti, jos pitää kertoa tiiviisti mutta selkeästi jostakin yleistajuisesta ja sävyltään neutraalista asiasta. Se tosin tuuppaa kaikenlaisiin teksteihin välillä hyvinkin mahtipontista mainoskieltä ja kuluneita fraaseja, mutta niitä voi suitsia tarkentavilla ohjeilla.

Virkateksteissä asetelma muuttuu, sillä aiheet voivat olla monimutkaisia ja huomioon pitää ottaa monta asiaa. Tekoäly osaa kyllä auttaa tällaistenkin tekstien selkiyttämisessä, mutta sitä pitää auttaa tunnistamaan ongelmat ja tulkitsemaan sisältö oikein.  

Virastojen tekstit käsittelevät usein ihmisten velvollisuuksia ja oikeuksia. On erityisen tärkeää, että tällaiset tekstit ovat lukijalle ymmärrettäviä. Ainakin yhtä tärkeää on se, että asiat ovat varmasti oikein. Siksi virkatekstien työstäjän pitää arvioida erityisen tarkasti, muuttavatko tekoälyn tekemät ehdotukset asiasisältöä.

Kone ei korvaa säädösten asiantuntijaa

Tekoäly kangertelee etenkin silloin, kun virkateksti pitäisi kirjoittaa lakien tai direktiivien pohjalta. Tekoälysovellukset eivät kokemuksemme mukaan ole hyviä tulkitsemaan säädöstekstiä. Tekoäly arvioi sanojen esiintymistiheyksiä ja laskee todennäköisyyksiä. Säädöksiin perustuvien asiakastekstien selkiyttämiseen tarvitaan kuitenkin syvällistä ymmärrystä ja käytännön kokemusta sekä lakien soveltamisesta että tekstin aiheesta. Niitä tekoälyllä ei ole. Virkatekstien kirjoittamiseen tarvitaan yhä niin sisällön kuin kielen asiantuntijoita varmistamaan, ettei lopulliseen tekstiin jää virhetulkinnan mahdollisuuksia.

Säädösten lisäksi tekoälylle ovat hankalia muutkin tekstit, joissa käsitellään syvällisesti jotakin tietyn alan erityiskysymystä. Mitä vaikeampi tai monimutkaisempi aihe on, sitä huonommin olemme saaneet tekoälyltä apua. Suomenkielisiä viranomaistekstejä on maailmassa ja tekoälyn koulutusaineistossakin hyvin vähän verrattuna moniin muihin kieliin ja tekstilajeihin.

Virkateksteissä tekoälylle ei ole hankalaa vain säädösten tulkinta tai erityisosaaminen. Ongelma voi olla myös tekstin rakenteessa, näkökulmassa ja oletuksissa. Lukijalta saatetaan esimerkiksi odottaa sellaista pohjatietoa, jota hänellä ei ole. Tätä tekoäly ei välttämättä huomaa tai osaa ratkaista.

Tukea kehittymiseen, ei vain vastauksia

Tekoälyn tuottamia tekstejä tai muutosehdotuksia voi arvioida vain, jos omat tekstitaidot ovat riittävät. Jos kirjoittaja ei itse hallitse vaikkapa jotakin kielioppi- tai oikeinkirjoitusasiaa, miten hän voisi arvioida, onko tekoälykään siinä onnistunut? Riskinä on, että tällainen käyttäjä ottaa tekoälyn vastaukset ja ehdotukset liian kritiikittömästi käyttöön, vaikka oma alkuperäinen teksti voisikin olla parempi.

Epävarma kirjoittaja voi kuitenkin hyödyntää tekoälyä oman osaamisensa kasvattamisessa. Valmiiden vastausten ja tekstien sijaan voi pyytää apua ja perusteluja. Esimerkiksi ”tekstissä toistetaan sama asia monessa eri paikassa” on helposti ymmärrettävä peruste sille, että jotakin pitäisi muuttaa. Tekoälyltä voi myös pyytää vinkkejä oman kirjoitustaidon kehittämiseen, esimerkiksi tähän tapaan:

Tekoälyltä saa hyödyllisiä ehdotuksia siihen, mitä yleisiä asioita teksteissä tai omissa kirjoitustaidoissa voisi parantaa. Iso ongelma on kuitenkin se, että tekoäly vastaa vakuuttavaan sävyyn silloinkin, kun se tekee virheitä. Tekoäly on epäluotettava apuri etenkin tekstin yksityiskohtien hiomisessa. Se tarjoaa esimerkiksi vääriä tai muista kielistä lainattuja oikeinkirjoitussääntöjä ja esittää ne täysin varmoina vastauksina.

Omaa kielitajua onkin tärkeää pitää yllä myös muulla tavoin, esimerkiksi lukemalla mahdollisimman monipuolisesti kaikenlaisia tekstejä ja kirjallisuutta. Jos on paljon pelkästään tekoälytekstien maailmassa, niiden tyyli voi alkaa vaikuttaa omaan kielenkäyttöön liikaa.

Näennäinen sujuvuus ei riitä

Nopeasti vilkaistuna tekoälyn tuottama teksti saattaa näyttää valmiilta ja sujuvalta. Kun pintaa raaputtaa, alta paljastuu kuitenkin kaikenlaista korjattavaa. Sujuvuusharhan vuoksi kömpelyyksiä ja kielivirheitä ei välttämättä huomaa, ja pahimmillaan tekstiin jää myös asiavirheitä.

Kun tekoäly on mukana tekstin tekemisessä, lopputulos pitää aina lukea läpi tavallistakin huolellisemmin. Parasta olisi, jos asiasisällön tarkistaisi siitä tietävä ammattilainen ja kieltä ja ymmärrettävyyttä taas arvioisi kielen ja tekstityön osaaja. Joka tapauksessa on ihmisen tehtävä varmistaa, että lopullinen teksti on toimiva: ymmärrettävä, sävyltään sopiva ja asiasisällöltään oikein. Jokaisesta viraston tekstistä vastaa lopulta aina ihminen.

Nopeasti vilkaistuna tekoälyn tuottama teksti saattaa näyttää valmiilta.

Ei ole pelkästään hyvä asia, että tekoälyllä on helppoa ja nopeaa tuottaa tekstejä. Internet pullistelee turhia tekstejä jo nyt, ja tekoälyn avulla niitä tehtaillaan lisää kiihtyvään tahtiin. Se haittaa asiallisen tiedon löytämistä tekoälyliejun seasta.

Mitä enemmän tekoälyllä tehtyjä tekstejä on olemassa, sitä enemmän tekoäly käyttää niitä koulutusmateriaalinaan. Lopulta vaarana voi olla, etteivät tekstien kehitystä enää ohjaakaan ihmisten luovuus ja vuorovaikutus vaan tekoäly ja toiset tekoälytekstit.

Tekoäly muuttaa tekstiammattilaisen työtä

Kielenhuoltajat ovat tottuneet etsimään virkateksteistä passiivimuotoja ja raskaita rakenteita, kuten pitkiä määriteketjuja ja kiilalauseita. Nyt kielenhuoltajan eteen saattaa tulla tekoälyllä työstettyjä tekstejä, joissa on uudenlaisia ongelmia. Niitä on vaikeampi osoittaa kuin perinteisiä kankean virkatekstin kapulakielisyyksiä. Tekstistä saattaa jäädä jotenkin outo olo, vaikka syytä on vaikea analysoida tarkasti. Kielenhuoltajilla onkin edessä harjaantuminen myös tekoälytekstien huoltajaksi.

Paine käyttää tekoälyä tekstityössä kasvaa. Jotkut jopa ajattelevat, että ihmiskirjoittajat voisi kokonaan korvata koneella. Tätä mieltä olevat eivät kuitenkaan yleensä ole kielen ja kirjoittamisen ammattilaisia. Ainakaan toistaiseksi tekoäly ei osaa tehdä kovin hyviä suomenkielisiä asiatekstejä itsenäisesti, ilman ammattitaitoista ihmistä.

Tekoäly voi tehostaa tekstityötä, mutta sen käyttöä on ohjattava ja lopputuloksia on arvioitava kriittisesti. Jos tekoälyä käytetään tekstien tuottamiseen, on tärkeää arvioida myös kielen laatua. Sen osaavat parhaiten tehdä kielen ammattilaiset. Jos he eivät ole mukana työssä, kielen merkitys voi jäädä tekoälyinnostuksen ja tehostamisen jalkoihin. Kuitenkin juuri kielen laatu on ratkaiseva tekijä siinä, onko teksti toimiva ja onnistunut vai ei.

Kirjoitus perustuu pääosin Selkeän kielen päivässä 2025 pitämäämme esitykseen.