Vuosi: 2026
Mutta, vaan ja pilkku
Sari Maamies
Pilkkusääntöihin ei ole vuosien varrella tehty suuria muutoksia, vaan tarkistukset ovat olleet luonteeltaan täsmennyksiä ja väljennyksiä. Yksi väljennys koskee konjunktioiden mutta ja vaan pilkutusta.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Kieli avaa ovia – monikielisyyden merkitys aikuisten työllistymisessä
monikielisyyden merkitys aikuisten työllistymisessä
Niina Kovalainen
Moni aikuinen työnhakija voi olla erittäin pätevä omalla alallaan, mutta on epävarma kielitaitonsa riittävyydestä. Työelämässä arvostetaan kuitenkin yhä enemmän toimivaa viestintää, ei täydellisyyttä.
Monikielisyys
Tiivis tietopaketti suomen nykymurteista
Heikki Hurtta
Harri Mantilan teos Suomen nykymurteet tarjoaa katsauksen murteiden piirteisiin ja jaotteluun nykytutkimuksen valossa.
Julkaisuja
Pitäisikö meidän olla huolissaan omistusliitteistä?
Riikka Pitkäaho
Puheessa omistusliitteitä ei aina käytetä, mutta ne ovat osa kirjoitettua yleiskieltä. Persoonan mukaan vaihteleva omistusliite kuuluu muun muassa sellaisiin adverbeihin kuin mielelläni, innoissaan ja huolissamme. Miten hyvin tätä suositusta noudatetaan lehtiteksteissä?
Rakenteet
Esimerkkien kautta selkeyteen
Henri Satokangas
Mitä kielenhuollon koulutuksissa tehdään, ja millainen kokemus selkeän kielen koulutukseen osallistuminen on? Millaisia hyötyjä koulutuksesta on organisaatiolle? Haastattelussa Kotuksen järjestämään koulutukseen osallistunut juristi.
Kieli ja työelämä
Käsilamppu, välinimi, jokaeläin Käsilamppu, välinimi, jokaeläin – Lasten omia yhdyssanoja
Klaus Laalo
Lapset muodostavat uudissanoja täyttämään vielä kehittyvän sanavarastonsa aukkoja. Uusiin ilmauksiin he ottavat ennakkoluulottomasti ja luovasti mallia tutusta sanastosta. Yksi uudissanatyyppi ovat yhdyssanat, joista suurin osa on lasten kielessä substantiiveja.
Kielen opetus ja oppiminen
Yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten nimien kääntäminen
Ulla Onkamo
Vieraskielisten nimien käyttöön suomen kielessä on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Yritysten nimiä käytetään tavallisesti kääntämättä, kun taas yhdistysten ja oppilaitosten nimissä kääntäminen tuntuu usein ymmärrettävyyden takia tarkoituksenmukaisemmalta.
Kääntäminen ja tulkkaus
Hattujen sota – suhuäänteiden merkinnän vaiheita ja vaikeuksia
suhuäänteiden merkinnän vaiheita ja vaikeuksia
Petri Lauerma
Suomen kielen omaperäisessä sanastossa on vain yksi s-äänne, mutta lainasanojen mukana suomeen ovat tulleet myös suhu-s eli š sekä suhu-z eli ž. Varsinkin suhu-s:n merkintä – š, sh vai s – on ollut kielenhuollossa jo yli vuosisadan mittainen pulma.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Potilaiden kielessä kuuluu puhesuomen kirjo
Taina Pitkänen
Lääkäreillä on oma ammattikielensä, jonka myös suomea toisena kielenä käyttävät lääkärit yleensä omaksuvat nopeasti. Vastaanotolle saapuva potilas voi kuitenkin puhua hyvin toisenlaista suomea. Millaista potilaiden käyttämä kieli on, ja miten se eroaa lääketieteen kielestä?
Kieli ja työelämä
Mistä meille tuli jep-sana?
Aino Koivisto, Heini Lehtonen, Tomi Visakko
Tutkijoiden havaintojen mukaan jep-partikkelin käyttö on lisääntynyt viime vuosina erityisesti nuorten puheessa, ja se on saanut myös uusia tehtäviä keskustelussa. Lehtiaineistoista käy lisäksi ilmi, että jep on suomessa vanhaa tuontitavaraa.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
