Vuosi: 2026
Kielentutkimusta musiikin keinoin
Bianca Ortiz Holmberg
A cappella -yhtye Kärhämä kansantajuistaa etymologisen tutkimuksen tuloksia poikkeuksellisella tavalla: tekemällä lauluja sanojen alkuperästä.
Sanojen taustaa
Voiko kahvi tulla laihaa?
Henri Satokangas
Sellaiset lauseet kuin ”kahvi tuli laihaa” ja ”hameen helma tuli liian lyhyt” kuulostavat monen mielestä omituisilta. Käytetäänkö tällaisia muotoja jossain päin Suomea?
Rakenteet
Mutta, vaan ja pilkku
Sari Maamies
Pilkkusääntöihin ei ole vuosien varrella tehty suuria muutoksia, vaan tarkistukset ovat olleet luonteeltaan täsmennyksiä ja väljennyksiä. Yksi väljennys koskee konjunktioiden mutta ja vaan pilkutusta.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Kieli avaa ovia
monikielisyyden merkitys aikuisten työllistymisessä
Niina Kovalainen
Moni aikuinen työnhakija voi olla erittäin pätevä omalla alallaan, mutta on epävarma kielitaitonsa riittävyydestä. Työelämässä arvostetaan kuitenkin yhä enemmän toimivaa viestintää, ei täydellisyyttä.
Monikielisyys
Tiivis tietopaketti suomen nykymurteista
Heikki Hurtta
Harri Mantilan teos Suomen nykymurteet tarjoaa katsauksen murteiden piirteisiin ja jaotteluun nykytutkimuksen valossa.
Julkaisuja
Pitäisikö meidän olla huolissaan omistusliitteistä?
Riikka Pitkäaho
Puheessa omistusliitteitä ei aina käytetä, mutta ne ovat osa kirjoitettua yleiskieltä. Persoonan mukaan vaihteleva omistusliite kuuluu muun muassa sellaisiin adverbeihin kuin mielelläni, innoissaan ja huolissamme. Miten hyvin tätä suositusta noudatetaan lehtiteksteissä?
Rakenteet
Esimerkkien kautta selkeyteen
Henri Satokangas
Mitä kielenhuollon koulutuksissa tehdään, ja millainen kokemus selkeän kielen koulutukseen osallistuminen on? Millaisia hyötyjä koulutuksesta on organisaatiolle? Haastattelussa Kotuksen järjestämään koulutukseen osallistunut juristi.
Kieli ja työelämä
Käsilamppu, välinimi, jokaeläin Lasten omia yhdyssanoja
Klaus Laalo
Lapset muodostavat uudissanoja täyttämään vielä kehittyvän sanavarastonsa aukkoja. Uusiin ilmauksiin he ottavat ennakkoluulottomasti ja luovasti mallia tutusta sanastosta. Yksi uudissanatyyppi ovat yhdyssanat, joista suurin osa on lasten kielessä substantiiveja.
Kielen opetus ja oppiminen
Yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten nimien kääntäminen
Ulla Onkamo
Vieraskielisten nimien käyttöön suomen kielessä on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Yritysten nimiä käytetään tavallisesti kääntämättä, kun taas yhdistysten ja oppilaitosten nimissä kääntäminen tuntuu usein ymmärrettävyyden takia tarkoituksenmukaisemmalta.
Kääntäminen ja tulkkaus
Hattujen sota
suhuäänteiden merkinnän vaiheita ja vaikeuksia
Petri Lauerma
Suomen kielen omaperäisessä sanastossa on vain yksi s-äänne, mutta lainasanojen mukana suomeen ovat tulleet myös suhu-s eli š sekä suhu-z eli ž. Varsinkin suhu-s:n merkintä – š, sh vai s – on ollut kielenhuollossa jo yli vuosisadan mittainen pulma.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
