Kiinteistöliitossa valvotaan muun muassa taloyhtiöiden ja vuokranantajien etuja. Työhön kuuluu monenlaisten tekstien laatimista. Kuva: Tuula Sipilä. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Kotimaisten kielten keskus on jo vuosikymmeniä järjestänyt maksullisia koulutuksia eri organisaatioille. Tätä nykyä tyypillinen tilauskoulutus on räätälöity asiakkaan toiveiden mukaan: kouluttaja suunnittelee sisällön yhdessä asiakkaan kanssa, tiedustelee osallistujien tarpeita ja toiveita kyselyllä ja myös tutustuu asiakasorganisaation tuottamiin teksteihin. Näitä aitoja tekstejä käytetään koulutuksissa esimerkkeinä, joiden pohjalta käsitellään sellaisia kielenpiirteitä ja tekstien ominaisuuksia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos haluaa viestiä selkeästi.
Kiinteistöliitossa pidettiin selkeän kielen koulutus marras-joulukuussa 2025. Tässä jutussa haastattelen koulutuksen yhteyshenkilönä toiminutta Kiinteistöliiton juristia Minna Anttilaa. Pidän itse paljon tilauskoulutuksia, mutta en osallistunut tämän koulutuksen järjestämiseen.
Mikä on Kiinteistöliitto ja keitä siellä työskentelee?
Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvontajärjestö, johon kuuluu jäseninä asunto-osakeyhtiöitä, kiinteistöosakeyhtiöitä, vuokratalojen omistajia ja vuokranantajia. Liitossa työskentelee muun muassa juridiikan, talouden ja tekniikan asiantuntijoita. Lisäksi meillä on oma viestintätiimi. Meillä on myös alueellisia jäsenyhdistyksiä eri paikkakunnilla. Kiinteistöliitossa tehdään paljon edunvalvontatyötä eli pyritään valvomaan kiinteistönomistajien, kuten taloyhtiöiden ja vuokranantajien, etuja.
Millaisia tekstejä teette osana työtänne?
Tässä työssä kirjoitetaan aika paljon tekstejä. Osa niistä on virallisempia: esimerkiksi lainsäädäntömuutosten yhteydessä kirjoitetaan lausuntoja hallituksen esityksistä kiinteistönomistajien näkökulmasta. Toisaalta kirjoitetaan blogitekstejä, jotka ovat sitten tyyliltään kevyempiä. Juristit kirjoittavat myös lausuntoja jäsentaloyhtiöille muun muassa ongelmatilanteissa. Tällöin tekstin luettavuus ja toimintaohjeiden selkeys on ensiarvoisen tärkeää. Meillä laaditaan myös koulutusmateriaaleja, sisältöä verkkosivuille ynnä muuta – hyvin monipuolisesti erilaisia tekstejä siis!
Kiinteistöliitossa järjestettiin Kotuksesta tilattu selkeän kielen koulutus. Mikä antoi kimmokkeen juuri tällaisen koulutuksen pitämiseen?
Koulutus oli osa laajempaa palveluiden kehittämistä. Laadimme kollegani kanssa palveluiden kehittämisidean ja -suunnitelman, ja sitä tehdessämme pohdimme kielellisen selkeyden merkitystä palvelun laadun parantamisen kannalta. Tätä kielellistä puolta päätettiin sitten kehittää tilaamalla koulutus kymmenhenkiselle lakitiimillemme.
Koulutuksen tavoitteena oli, että saisimme viestimme paremmin perille. Kun kirjoitamme lausuntoja ja blogikirjoituksia taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille, haluamme toki, että asiat on ilmaistu selkeällä kielellä ja ymmärrettävästi. Lausunnon tilaajan täytyy ymmärtää, mitä lausunnon perusteella pitää tehdä.
Mitä organisaatiossanne on tehty tekstien selkeyttämiseksi ennen tätä koulutusta?
Meillä oli aikanaan lyhyt selkokielen esittelykoulutus, mutta enimmäkseen selkeäkielisyystyö on liittynyt edellä mainitsemani kehityssuunnitelman laatimiseen ja ideointiin. Suunnitelmaa tehtäessä tuli käytyä läpi joitakin verkkosivuiltamme löytyviä materiaaleja ja pohdittua niitä selkeyden näkökulmasta. Se on ollut sisäistä pohdintaa, jossa olemme etsineet tyypillisiä ongelmakohtia, kuten kapulakielisyyttä. Ulkoiselta taholta tuleva koulutus antaa kuitenkin täsmällisempiä valmiuksia viestinnän kehittämiseen.
Mikä oli koulutuksen anti? Mitä ideoita saitte?
Koulutus koostui kahdesta osasta. Ensin oli kaikille yhteinen aamupäivän mittainen tapaaminen, jonka aikana tehtiin tehtäviä yhdessä. Se oli aika herättävää. Kouluttaja oli koonnut omista teksteistämme erilaisia hankalia virkkeitä, joita piti sitten muokata ja joihin piti esittää parannusehdotuksia. Esimerkit olivat havainnollistavia, ja työskentely pani ajatuksia liikkeelle: miten samat asiat voitaisiin sanoa toisella tavalla ja selkeämmin? Useampi tiimiläinen on todennut, että työskentely oli silmiä avaavaa. Lakikielessähän on paljon kapulakielisyyttä, ja juristina on vuosien saatossa ja opiskeluidenkin myötä tottunut tietynlaiseen kirjoittamistapaan.
Toisena osuutena olivat tekstityöpajat, joissa sai henkilökohtaisesti palautetta omista teksteistään, mikä oli tosi tärkeää. Koska työskenneltiin pienryhmissä, myös kollegojen tekstejä käytiin läpi. Jokainen saattoi esittää parannusehdotuksia. Tekstien työstäminen yhdessä oli toki jo vanhastaan tuttua, sillä vaikkapa juridisia lausuntoja kirjoitetaan taloyhtiöille siten, että yksi juristi muotoilee lausunnon ja toinen tarkastaa sen. Lausunto lähtee kummankin nimissä, ja prosessiin kuuluu palautteenantomahdollisuus joka kerta, kun saa tekstin luettavakseen. Se on yksi tilaisuus kommentoida kollegan tekstiä tarkasti kielellisestäkin näkökulmasta ja esittää muokkausehdotuksia. Koulutuksen jälkeen tällaisten jo olemassa olevien toimintamallien mukaan voidaan toimia entistä tietoisempina kielen yksityiskohdista.
Onko helppoa määrittää, milloin täytyy pitäytyä säädöskielen alkuperäisessä muotoilussa ja milloin voi vapaammin muotoilla tekstikohtia uudelleen?
Kyllä tiimissämme on tunnistettu tämä pulma, ja aiheesta on keskusteltu niin koulutuksessa kuin koulutuksen jälkeenkin. Jotkin asiat on kirjoitettu laissa aika monimutkaisesti, ja jos ilmauksia lähtee purkamaan, täytyy miettiä sitä riskiä, että merkitys muuttuu. Ne ovat sellaisia kohtia, joissa täytyy olla tosi tarkka.
Miten aiotte viedä koulutuksen oppeja käytäntöön?
Harjoittelemme tietysti selkeyttämistä jokapäiväisessä työssämme, kun kirjoitamme tekstejä. Lisäksi sisäisille verkkosivuille on perustettu tietopankki, johon kootaan koulutuksen materiaalit sekä saamiamme vinkkejä. Sinne kootaan myös ylipäänsä selkeään kieleen liittyviä vinkkejä, joita osuu silmiin. Olen vastuuhenkilönä tiedon viemisessä sivuille sekä kollegoille viestimisessä.
Poimimme tietopankkiin vinkkejä Kotuksen pitämän koulutuksen materiaaleista, ja niitä syntyy myös palautteista, joita saimme pienryhmissä. Koulutuksen pienryhmäkeskusteluissa nimittäin jaettiin erilaisia ideoita, ja nehän olivat eri ryhmissä vähän erilaisia, joten olemme välittäneet tätä tietoa eteenpäin. Myös Kotuksen sivuilta löytyviä lähteitä käytetään hyödyksi. Toki työntekijöiden välillä on henkilökohtaisia eroja siinä, millä tavoilla omia työtapoja on luontevaa muuttaa.
Vaikuttaa siltä, että tekstejä ja tekstin tekemisen tapoja kehitetään teillä hyvässä yhteistyössä. Miten olette onnistuneet saamaan kaikki mukaan?
Olimme jo ennen koulutusta tuoneet esiin sellaisia esimerkkityyppisiä ongelmatilanteita, joissa jokin asia on kirjoitettu hankalasti, ja pohtineet, miten tekstin voisi muotoilla toisella tavalla. Tällaista aiheeseen herättelyä on siis ollut. Olemme lakitiimin kesken keskustelleet näistä teemoista, ja esimerkiksi tiimimme toiminnan kehittämispäivillä käydään läpi kieleen ja sen selkeyttämiseen liittyviä seikkoja, kuten opettelua tukevia toimia, kokemuksia ja haasteita.
Olemme pyrkineet pitämään esillä kielen kehittämistä, jotta se ei pääse hautautumaan ajan kuluessa.
Ylipäätään olemme pyrkineet pitämään esillä kielen kehittämistä, jotta se ei pääse hautautumaan ajan kuluessa. Minulla on kyllä sellainen tunne, että porukka on hyvin mukana kielikeskustelussa. Meillä keskustellaan ylipäänsä paljon siitä, miten toimintaa voidaan kehittää. Kenenkään ei siis tarvitse yksin puuhastella kehittämistyön parissa niin, että muut istuisivat passiivisina, vaan kaikkeen tällaiseen lähdetään hyvin mukaan.
Liittyykö selkeyttämistyöhön riskejä? Pitääkö varautua jonkinlaisiin ongelmiin?
Tämä liittyy lakiteksteihin, joista olikin jo puhetta aiemmin. Jos jotakin laissa hyvin monimutkaisesti kirjoitettua muotoilua avaa vaikkapa lausunnossa, muuttuuko merkitys liikaa? Minulla on yksi esimerkki, jota juuri ennen koulutusta jouduin pohtimaan lausuntoa kirjoittaessani. Tekstissä piti referoida korkeimman oikeuden ratkaisua, jossa oli todella pitkä lause. Sitä täytyi oikeasti pohtia, ja meni todella paljon aikaa, kun mietin, pystyykö tätä lausetta käyttämään lausunnossa vai ei. Lopulta minulle tuli sellainen tunne, että muotoilu on varmaan mietitty todella tarkasti, kun sitä on kirjoitettu. Joskus tulee siis sellaisia tilanteita, että tuntuu riskialttiilta tai vaikealta muuttaa jotakin ilmausta. Varmasti suurin osa on kuitenkin sellaista asiaa, jonka voi sanoa selkeämminkin.
Miksi selkeyttäminen kannattaa – vai kannattaako se ollenkaan?
Kyllä meidän jäsenkuntaamme palvelee paremmin, kun saamme sille kirjallista materiaalia selkeämmässä muodossa. Jos osana edunvalvontaa saadaan välitettyä selkeämpi kuva lainsäädännöstä ilman liikaa kapulakielisyyttä ja mutkikkaita termejä, vaikuttaa se varmasti siihen, miten tekstejä pystyy lukemaan ja miten ne ymmärretään. Kirjallisen viestintämme tavoite on kuitenkin lopulta se, että viestimme ymmärretään ja jäsenemme tietävät niiden perusteella, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi.
Tämä on mielestäni laatukysymys ja liittyy myös työn palkitsevuuteen. Ja toki henkilökohtaisellakin tasolla on palkitsevaa, kun huomaa kehittyvänsä kirjoittajana. Jospa seuraavissa jäsenille osoitetuissa kyselyissä emme saisi ainakaan sellaista palautetta, että ei ole ymmärretty, mitä teksteissä sanotaan.
Miten työ jatkuu?
Suunnitelmissamme on ainakin päivittää tiettyjä juristien asiakirjamalleja. Esimerkiksi lausuntojen laatimiseen on tekstimalleja, joiden päivittämisestä on pitkään ollut puhetta. Kun jäsenkunnalle laaditaan tekstejä, niissä toistuvat tietyt lainsäädäntöön liittyvät perusasiat, jotka pitää aina selostaa. On siis helpompaa, että on käytössä mallipohjia, joita voi sitten toki muokata. Niitä ei vain kopioida ja liitetä osaksi laadittavaa tekstiä, mutta valmiit mallit auttavat kirjoitustyössä.
Onko jotain, mitä haluaisit vielä kokemuksesi perusteella sanoa kielen selkeyttämistyöstä?
Kyselin vähän kollegoiltakin vielä palautetta. Koulutuksessa saimme hyviä, konkreettisia esimerkkejä siitä, miten jokin hankalampi teksti voidaan purkaa, jotta siitä saadaan helpompi. Monet ovat kokeneet esimerkit hyvin tärkeiksi, sillä ne herättävät tehokkaasti ajatuksia siitä, miten voisimme kirjoittaa ymmärrettävämmin.
