Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Mutta, vaan ja pilkku
Sari Maamies
Pilkkusääntöihin ei ole vuosien varrella tehty suuria muutoksia, vaan tarkistukset ovat olleet luonteeltaan täsmennyksiä ja väljennyksiä. Yksi väljennys koskee konjunktioiden mutta ja vaan pilkutusta.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Pitäisikö meidän olla huolissaan omistusliitteistä?
Riikka Pitkäaho
Puheessa omistusliitteitä ei aina käytetä, mutta ne ovat osa kirjoitettua yleiskieltä. Persoonan mukaan vaihteleva omistusliite kuuluu muun muassa sellaisiin adverbeihin kuin mielelläni, innoissaan ja huolissamme. Miten hyvin tätä suositusta noudatetaan lehtiteksteissä?
Rakenteet
Hattujen sota – suhuäänteiden merkinnän vaiheita ja vaikeuksia
suhuäänteiden merkinnän vaiheita ja vaikeuksia
Petri Lauerma
Suomen kielen omaperäisessä sanastossa on vain yksi s-äänne, mutta lainasanojen mukana suomeen ovat tulleet myös suhu-s eli š sekä suhu-z eli ž. Varsinkin suhu-s:n merkintä – š, sh vai s – on ollut kielenhuollossa jo yli vuosisadan mittainen pulma.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Mistä meille tuli jep-sana?
Aino Koivisto, Heini Lehtonen, Tomi Visakko
Tutkijoiden havaintojen mukaan jep-partikkelin käyttö on lisääntynyt viime vuosina erityisesti nuorten puheessa, ja se on saanut myös uusia tehtäviä keskustelussa. Lehtiaineistoista käy lisäksi ilmi, että jep on suomessa vanhaa tuontitavaraa.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Onko emojeista välimerkeiksi?
Reeta Östberg
Emojit ja hymiöt ovat osa monenlaisia nykypäivän kirjoituksia. Mitä enemmän niitä käytetään, sitä aiheellisempaa on tarkastella niiden roolia tekstissä, esimerkiksi suhdetta välimerkkeihin.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Lunta tupaan
Susanna Tavi
Lumisade ihastuttaa ja vihastuttaa. Toiset odottavat kovasti etenkin ensilunta, kun taas toiset kaipaavat kroonisesti kesää. Kun lunta sitten sataa, tapahtumaa voidaan kuvata hyvin monenlaisilla verbeillä – etenkin murteissa.
Murteet ja slangi
Onko tilanne eri?
Sari Maamies
Kielioppaiden ja sanakirjojen mukaan yleiskielessä ei ole suositeltavaa käyttää sellaisia ilmauksia kuin ”tilanne on eri” ja ”tein sen erillä tavalla”. Silti teksteissä törmää tällaiseen suosituksen vastaiseen eri-sanan käyttöön varsin usein.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Jymyuutinen: Perunan on oltava komission päätöksessä edellytettyä siemenluokkaa
Eeva Attila
Sisältövaroitus: Jutussa käsitellään lakikieltä. Laki- eli säädöskielellä luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Mutta miten tämä tapahtuu ja miten asioita ylipäätään luodaan kielellä? Otetaan selvää!
Virka- ja lakikieli
Mittenkä ja muita erikoisia monikon genetiivejä
Sari Maamies
Eräässä verkkokeskustelussa kirjoittajaa kiinnosti ”tieto siitä, mittenkä lintujen mukana bakteeria on havaittu”. Mikä muoto on mittenkä? Eikö oikea muoto olisi minkä? Onko mittenkä murretta, vai mistä on kyse?
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Mässyliinejä, pyörittimiä, piirtämyksiä ja muita lasten uudisjohdoksia
Klaus Laalo
Kun lapsi vielä opettelee kieltä, hän käyttää luovuutta ja kokeilee. Uusia sanoja muodostaessaan lapsi hyödyntää joustavasti kielen tarjoamia mahdollisuuksia ja ottaa mallia taajaan esiintyvistä johdostyypeistä. Lasten uudissanojen joukossa on kuitenkin myös harvinaisiin johdostyyppeihin kuuluvia sanoja, kuten miettimys- ja kääntymä-tyyppisiä johdoksia.
Taivutus ja johtaminen
