Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Onko emojeista välimerkeiksi?

Reeta Östberg

Emojit ja hymiöt ovat osa monenlaisia nykypäivän kirjoituksia. Mitä enemmän niitä käytetään, sitä aiheellisempaa on tarkastella niiden roolia tekstissä, esimerkiksi suhdetta välimerkkeihin.

Merkit, numerot ja lyhenteet

Kollaasi emojeista, hymiöistä ja välimerkeistä.

Lunta tupaan

Susanna Tavi

Lumisade ihastuttaa ja vihastuttaa. Toiset odottavat kovasti etenkin ensilunta, kun taas toiset kaipaavat kroonisesti kesää. Kun lunta sitten sataa, tapahtumaa voidaan kuvata hyvin monenlaisilla verbeillä – etenkin murteissa.

Murteet ja slangi

Ihmisiä odottamassa raitiovaunuja lumisateessa Helsingin päärautatieaseman edessä.

Onko tilanne eri?

Sari Maamies

Kielioppaiden ja sanakirjojen mukaan yleiskielessä ei ole suositeltavaa käyttää sellaisia ilmauksia kuin ”tilanne on eri” ja ”tein sen erillä tavalla”. Silti teksteissä törmää tällaiseen suosituksen vastaiseen eri-sanan käyttöön varsin usein.

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Erivärisiä lankakeriä korissa.

Jymyuutinen: Perunan on oltava komission päätöksessä edellytettyä siemenluokkaa

Eeva Attila

Sisältövaroitus: Jutussa käsitellään lakikieltä. Laki- eli säädöskielellä luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Mutta miten tämä tapahtuu ja miten asioita ylipäätään luodaan kielellä? Otetaan selvää!

Virka- ja lakikieli

Perunoita ja kuokka mullassa.

Mittenkä ja muita erikoisia monikon genetiivejä

Sari Maamies

Eräässä verkkokeskustelussa kirjoittajaa kiinnosti ”tieto siitä, mittenkä lintujen mukana bakteeria on havaittu”. Mikä muoto on mittenkä? Eikö oikea muoto olisi minkä? Onko mittenkä murretta, vai mistä on kyse?

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Naakka istuu terassilla tuolin selkänojalla, taustalla tyhjä punaviinilasi.

Mässyliinejä, pyörittimiä, piirtämyksiä ja muita lasten uudisjohdoksia

Klaus Laalo

Kun lapsi vielä opettelee kieltä, hän käyttää luovuutta ja kokeilee. Uusia sanoja muodostaessaan lapsi hyödyntää joustavasti kielen tarjoamia mahdollisuuksia ja ottaa mallia taajaan esiintyvistä johdostyypeistä. Lasten uudissanojen joukossa on kuitenkin myös harvinaisiin johdostyyppeihin kuuluvia sanoja, kuten miettimys- ja kääntymä-tyyppisiä johdoksia.

Taivutus ja johtaminen

Pieni lapsi piirtämässä ihmishahmoja.

Kai vielä kohdataan?

Erkki Lyytikäinen

Substantiivi kohtaanto on periaatteessa oikein muodostettu johdos. Miksi se kuitenkin tuntuu oudolta? Tämän selvittämiseksi on tarpeen kohdistaa katse johdoksen muodostustapaan ja sen taustalla olevan kohdata-verbin rakenteeseen.

Taivutus ja johtaminen

Risteäviä raiteita Pasilan ratapihalla.

Kuinka suomen kieli on muuttunut vuosina 1963–2022?
Henkilöhaastattelujen kieli Kotiliesi-lehdessä

Terhi Savonen

Kirjoitettu nykysuomi ei ole samanlaista nyt kuin 60 vuotta sitten. Yhteiskunnan muuttuessa kielikin muuttuu. Etenkin kielen nopean muutoksen kaudet paljastavat paljon myös siitä ympäristöstä, jossa muutokset syntyvät.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Etualalla vanha, vinossa oleva lato ja peltoa, taustalla uudempi talo, jossa kukkamyymälä.

Harvinaisten taivutusmuotojen pulmia

Klaus Laalo

Ruis, rukiin vai ruiksen? Häätää, hääti, hääsi vai häätöi? Harvoin käytettyjen sanojen taivuttaminen saattaa joskus aiheuttaa päänvaivaa.

Taivutus ja johtaminen

Ruispelto, jossa taipuneita rukiin tähkiä.

Vuodenvaihteen toivotuksia

Henri Satokangas

Kysymys Toivotetaanko vuoden vaihtuessa hyvää uuttavuotta vai hyvää uutta vuotta? Vastaus Tavallisin toivotus vuoden vaihtuessa …

Yhteen vai erilleen

Palava tähtisädetikku ja sitä pitelevä käsi.