Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Henni Pajunen
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Alennuksen merkitseminen
Maria Rantanen
Kysymys Miten hinnan alentaminen merkitään vaikkapa ilmoitukseen: alennus 40 % vai alennus −40 %? Tarvitaanko …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Nuin se menee!
Heikki Hurtta
Kysymys Missä päin Suomea sanotaan nuin eikä noin? Vastaus Nuin on levikiltään suomen murteissa itäinen ja …
Murteet ja slangi
Rengin pitää karkaamahan
nesessiivirakenteen vaihtelua vanhassa kirjasuomessa
Elina Heikkilä
Nykysuomalaisen korvaan verbirakenne pitää tekemän kuulostaa perin juhlavalta ja vanhanaikaiselta. Sen sijaan käytämme mieluummin rakennetta pitää tehdä. Vanhassa kirjasuomessa on ollut vielä kolmaskin vaihtoehto: pitää tekemään.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Toisiksi hienoin suurilta osin: i-tartuntoja
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Toiseksi suurin ja monelta osin ovat kaksi hyvin erityyppistä rakennetta, joilla on kuitenkin jotain yhteistä. Molemmissa on nimittäin vain pääsanassa i (suurin, osin), jolla on selvä tai ehkä joskus vähemmänkin selvä kieliopillinen tehtävä. Käytössä kuitenkin näkee myös ilmauksia, joissa määrite näyttää osin mukautuneen pääsanaan: toisiksi suurin ja vaihtelevissa määrin. – Millaisesta ilmiöstä on kyse?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Millaisia tulevaisuuden tapahtumia tulla tekemään -futuurilla ilmaistaan?
Heidi Niva
Tulevaa aikaa voidaan ilmaista erilaisilla keinoilla. Tulla tekemään -rakenne voi selkeyttää ilmauksen ajallisia suhteita tai tuoda siihen mukaan tietynlaista painokkuutta. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan ole luonteva valinta.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Tulla tekemään -futuurin historiaa kirjoitetussa suomessa
Mari Siiroinen
Moni välttelee tulla tekemään -rakennetta ajatellen, ettei sen käyttöä suositeta. Sitkeästi toiset sitä kuitenkin viljelevät. Miksi niin sanotun tulla-futuurin käytöstä on varoiteltu ja milloin tämä varoittelu on alkanut? Milloin ja mistä tällainen tulevaisuuteen viittaava verbirakenne on suomen kieleen tullut?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
”Asia on eri”
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Tämä on eri asia, asumme eri maissa: tällä tavoin eri-sanaa käytetään yleiskielessä. Eri ei siis …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Tarkastellessa vai tarkasteltaessa?
Nollapersoonan ja passiivin työnjako temporaalisessa lauseenvastikkeessa
Lauri Hauru
Arkiset havainnot ja uutisteksteistä kerätty aineisto osoittavat, että subjektittomat tarkastellessa– ja tutkiessa-tyyppiset aktiivimuodot pyrkivät usein tarkasteltaessa– ja tutkittaessa-passiivimuotojen reviirille lauseenvastikkeissa. Millaisissa yhteyksissä muodot pyrkivät sekoittumaan? Entä mitä merkityksen ja rakenteen piirteitä sekoittumiseen voi liittyä?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Elämää taigalla – vai taigassa?
Ella Hyvönen
Kysymys ”Tutkija vieraili taigalla”, luki lehdessä jokin aika sitten. Taiga-sanan taivutus herätti kysymyksiä: vierailiko tutkija …
Taivutus ja johtaminen
