Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan

Henni Pajunen

Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Alennuksen merkitseminen

Maria Rantanen

Kysymys Miten hinnan alentaminen merkitään vaikkapa ilmoitukseen: alennus 40 % vai alennus ​​​​​​​−40 %? Tarvitaanko …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Näyteikkuna, jossa kenkälaatikoita pinoissa ja kaksi RAJU ALE -40%, -50%, -60% -julistetta.

Nuin se menee!

Heikki Hurtta

Kysymys Missä päin Suomea sanotaan nuin eikä noin? Vastaus Nuin on levikiltään suomen murteissa itäinen ja …

Murteet ja slangi

Rengin pitää karkaamahan
nesessiivirakenteen vaihtelua vanhassa kirjasuomessa

Elina Heikkilä

Nykysuomalaisen korvaan verbirakenne pitää tekemän kuulostaa perin juhlavalta ja vanhanaikaiselta. Sen sijaan käytämme mieluummin rakennetta pitää tehdä. Vanhassa kirjasuomessa on ollut vielä kolmaskin vaihtoehto: pitää tekemään.

Vanha kirjakieli

Toisiksi hienoin suurilta osin: i-tartuntoja
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Toiseksi suurin ja monelta osin ovat kaksi hyvin erityyppistä rakennetta, joilla on kuitenkin jotain yhteistä. Molemmissa on nimittäin vain pääsanassa i (suurin, osin), jolla on selvä tai ehkä joskus vähemmänkin selvä kieliopillinen tehtävä. Käytössä kuitenkin näkee myös ilmauksia, joissa määrite näyttää osin mukautuneen pääsanaan: toisiksi suurin ja vaihtelevissa määrin. – Millaisesta ilmiöstä on kyse?

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Tunturin rinteellä ruska. Varvut hohtavat punaisina.

Millaisia tulevaisuuden tapahtumia tulla tekemään -futuurilla ilmaistaan?

Heidi Niva

Tulevaa aikaa voidaan ilmaista erilaisilla keinoilla. Tulla tekemään -rakenne voi selkeyttää ilmauksen ajallisia suhteita tai tuoda siihen mukaan tietynlaista painokkuutta. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan ole luonteva valinta.

Verbit

Pöydällä parikymmentä eriväristä herätyskelloa.

Tulla tekemään -futuurin historiaa kirjoitetussa suomessa

Mari Siiroinen

Moni välttelee tulla tekemään -rakennetta ajatellen, ettei sen käyttöä suositeta. Sitkeästi toiset sitä kuitenkin viljelevät. Miksi niin sanotun tulla-futuurin käytöstä on varoiteltu ja milloin tämä varoittelu on alkanut? Milloin ja mistä tällainen tulevaisuuteen viittaava verbirakenne on suomen kieleen tullut?

Verbit

”Asia on eri”
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Tämä on eri asia, asumme eri maissa: tällä tavoin eri-sanaa käytetään yleiskielessä. Eri ei siis …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Erilaisia niittykasveja, muun muassa niittyleinikki ja harakankello.

Tarkastellessa vai tarkasteltaessa?
Nollapersoonan ja passiivin työnjako temporaalisessa lauseenvastikkeessa

Lauri Hauru

Arkiset havainnot ja uutisteksteistä kerätty aineisto osoittavat, että subjektittomat tarkastellessa– ja tutkiessa-tyyppiset aktiivimuodot pyrkivät usein tarkasteltaessa– ja tutkittaessa-passiivimuotojen reviirille lauseenvastikkeissa. Millaisissa yhteyksissä muodot pyrkivät sekoittumaan? Entä mitä merkityksen ja rakenteen piirteitä sekoittumiseen voi liittyä?

Verbit

Kolme hyttystä lennossa.

Elämää taigalla – vai taigassa?

Ella Hyvönen

Kysymys ”Tutkija vieraili taigalla”, luki lehdessä jokin aika sitten. Taiga-sanan taivutus herätti kysymyksiä: vierailiko tutkija …

Taivutus ja johtaminen

Etualalla havupuita, taustalla vesistöä ja sen takana kukkuloita.