Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa -ke-johtimisista sanoista
Raija Lehtinen
Mitä yhteistä on huonekkeella, seinäkkeellä ja kuorikkeella? Entä mitä yhteistä niillä on kuhjakkeen, lohnakkeen ja …
Taivutus ja johtaminen
Kuolleeton ajolähtötilanne
Marjatta Palander
Monille pesäpallon ystäville lienevät otteluselostuksista tulleet tutuiksi seuraavanlaiset ilmaukset: Esimerkeissä on kysymys tilanteesta, jossa sisävuoroa …
Erikoisalojen sanat
Perätön huhu
Anneli Räikkälä
Monesti saa hämmästellä, mitä kielitoimiston väitetään suosittelevan. Sitkein tuntuu olevan väärä käsitys suhtautumisesta alkaa-verbin järjestymiseen …
Rakenteet
Riiassa asuu riikalaisia
Saara Welin
Baltian kaupungeista on Latvian pääkaupunki Riika tuottanut viime aikoina suomalaisille yllättäviä kielivaikeuksia. On pidettävä mielessä, …
Taivutus ja johtaminen
Ristiriita subjektin ja predikaatin välillä
Paavo Pulkkinen
Kirjakielessä ja huolitellussa puhekielessäkin subjekti ja predikaatti mukautuvat yleensä toisiinsa siten, että verbin persoonapääte ilmaisee …
Yksikkö vai monikko
Taipuuko titteli?
Anneli Räikkälä
Vuonna 1979 Kielikellossa 2 käsiteltiin henkilönnimen edessä olevan määritteen, ammatti- tai arvonimen (”tittelin”), taivuttamista. Taipumisen ja taipumattomuuden periaate ei näytä kielen rakenteessa olevan kovin vahva, koska asiaa usein kysytään kielitoimistosta. Korva ei siis aina toimi. Seuraavassa kerrataan tittelin taipumisen pääperiaatteet.
Taivutus ja johtaminen
Tuliko romanian Cristina toiseksi?
Silva Kiuru
Joulukuun 14. päivänä päättyivät kuudennet Sibelius-viulukilpailut. Kun suomalaisia oli finaalikierroksen kahdeksan kilpailijan joukkoon päässyt kaksi, …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
faksi
Kielitoimistolta oli usein tiedusteltu telekopiolaitteeseen liittyvän puhelinnumeron ilmaisemista. Lautakunta katsoi, että sana faksi käy luetteloihin, …
Suomen kielen lautakunta
Hyperhyvää vai huippuhuonoa? Tarpeellisista ja tarpeettomista vahvistussanoista
Matti Punttila
Taistelu lukijoiden ja kuulijoiden huomiosta on kovaa. Tilanne on hiukan samantapainen kuin monissa nykyisissä koululuokissa: …
Yhteen vai erilleen
Kaunotar elää, laamannitar on kuollut
Katriina Kyrölä
Suomen kielessä ei ole kieliopillista sukua kuten useimmissa indoeurooppalaisen kieliryhmän kielissä. Suomen kielen sanat eivät siis erota feminiiniä maskuliinista. Kielessämme on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta, joita on käytetty naissanojen tuottamiseen: -tar ja -tär (näyttelijätär), -kko ja -kkö (karjakko), -ska ja -skä (professorska) sekä -nna (rovastinna).¹
Taivutus ja johtaminen