Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia
Asta Virtaniemi
Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.
Rakenteet
Kirjeitse annettu määräys. Suomen kielen prolatiiveista
Maija Länsimäki
Suomen kielessä on 15 ”elävää sijaa”. Varsinaisiin sijoihin kuulumaton mutta niitä eräiltä osin muistuttava taivutusmuoto …
Taivutus ja johtaminen
Päivämäärästandardiehdotus
Suomen Standardisoimisliitto oli pyytänyt kielitoimistolta lausuntoa standardiehdotuksesta E235, joka koskee päivämäärien ja kellonaikojen merkitsemistä numeroin. …
Suomen kielen lautakunta
Sanan tavu lyhenne ATK:ssa
Kirjailija Arto Kytöhonka oli esittänyt, että tavun lyhenteeksi automaattisessa tietojenkäsittelyssä otettaisiin t. ATK-alan tietoteoksissa ja …
Suomen kielen lautakunta
Tekijät ja asioiden suhteet virkakielessä
Liisa Huovinen-Nyberg
Perinteisesti virkakielen päätavoitteina on pidetty asiallisuutta, täsmällisyyttä ja kielellistä moitteettomuutta. Usein viranomaisteksteissä myös vältetään liiallista ehdottomuutta ja jossain määrin pyöristetään sanontaa. Samoin liikaa persoonallisuutta yritetään kaihtaa. Virkakielen huoltaja Liisa Huovinen- Nyberg tarkastelee kahta nykyvirkakielelle tyypillistä piirrettä: passiivimuotoa ja nominaalistamista. Ne piilottavat usein vastuunottajan persoonan ja häivyttävät asioiden väliset riippuvuussuhteet.
Virka- ja lakikieli
Voitaisiinko rumat rivijaot vihdoinkin kyseenalaistaa?
Terho Itkonen
Vuoden 1970 seuduissa alkoi useampaa kuin yhtä lukijaa askarruttaa uudenlainen ilmiö: kirjoissa, lehdissä ja muissa …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
voyerismi ja voyeurismi
Lääketieteen sanakirjan päätoimittaja Walter Nienstedt oli kysynyt, voitaisiinko ”seksuaalisen tirkistelyhäiriön” nimitys kirjoittaa suomessa asussa voyerismi …
Suomen kielen lautakunta
A:sta Ö:hön. Suomen kielen yleisyystilastoja
Matti Pääkkönen
Mitkä ovat suomen kielen tavallisimmat kirjaimet? Tähän tietokilpailujen tyypilliseen kysymykseen ei saa oikeaa vastausta katsomalla tietosanakirjan paksuimman osan selkää tai puhelinluettelon suurinta nimiryhmää. Sanojen loput muuttavat tilannetta. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitokseen on koottu laaja aineisto nykysuomen yleiskieltä. Sen pohjalta on apulaisprofessori Matti Pääkkönen julkaissut äskettäin kirjan ”Grafeemit ja konteksti. Tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta”. Seuraavassa artikkelissa hän esittelee suomen yleiskielen kirjaintilastoja ja esiintymistiheyden vaihtelun syitä.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa -ke-johtimisista sanoista
Raija Lehtinen
Mitä yhteistä on huonekkeella, seinäkkeellä ja kuorikkeella? Entä mitä yhteistä niillä on kuhjakkeen, lohnakkeen ja …
Taivutus ja johtaminen
Kuolleeton ajolähtötilanne
Marjatta Palander
Monille pesäpallon ystäville lienevät otteluselostuksista tulleet tutuiksi seuraavanlaiset ilmaukset: Esimerkeissä on kysymys tilanteesta, jossa sisävuoroa …
Erikoisalojen sanat