Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Yhdysverbit
Eija-Riitta Grönros
Niin kutsuttujen yhdysverbien käyttö on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Nykysuomen sanakirjassa niitä on vielä hyvin vähän …
Verbit
”Armeenian invaliidit”. Pitkä vai lyhyt vokaali vierassanoissa?
Terho Itkonen
Joku lukijoista ehkä hätkähti nähdessään kirjoitustavaltaan oudon otsikon. Nykykielessä varsin tavallista käytäntöä se kuitenkin kuvastaa. …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Eräs menestystarina
Raimo Jussila
Pronomini eräs oli pitkään eräs oikeakielisyytemme kiusallisimmista knopeista. Sen käyttöala haluttiin rajata sellaisiin tapauksiin, jotka …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Etteikö
Sari Maamies
Helsingin yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Matti Larjavaara kirjoitti Virittäjä-lehden numerossa 1/1992 etteikö-konjunktiosta, jonka käyttöön kielenhuolto on suhtautunut kielteisesti. Larjavaara ehdottaa kirjoituksessaan, että suomen kielen lautakunta käsittelisi asiaa ja väljentäisi ohjetta. Lautakunta käsitteli etteikö-konjunktiota kokouksissaan 28.9. ja 9.11.1992 kielitoimiston tutkijan Sari Maamiehen alustuksen pohjalta. Seuraavassa tuo alustus hieman muokattuna sekä sen lopuksi lautakunnan päätös.
Rakenteet
”Oikeutettua” katkeruutta kesken ”ylimenokautta”
Terho Itkonen
”Finnairin henkilöstöryhmät herättivät myönteistä huomiota aikaisemmin tänä vuonna tinkimällä palkankorotuksista, jotta yhtiössä vältyttäisiin irtisanomisilta ja …
Verbit
Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia
Asta Virtaniemi
Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.
Rakenteet
Kirjeitse annettu määräys. Suomen kielen prolatiiveista
Maija Länsimäki
Suomen kielessä on 15 ”elävää sijaa”. Varsinaisiin sijoihin kuulumaton mutta niitä eräiltä osin muistuttava taivutusmuoto …
Taivutus ja johtaminen
A:sta Ö:hön. Suomen kielen yleisyystilastoja
Matti Pääkkönen
Mitkä ovat suomen kielen tavallisimmat kirjaimet? Tähän tietokilpailujen tyypilliseen kysymykseen ei saa oikeaa vastausta katsomalla tietosanakirjan paksuimman osan selkää tai puhelinluettelon suurinta nimiryhmää. Sanojen loput muuttavat tilannetta. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitokseen on koottu laaja aineisto nykysuomen yleiskieltä. Sen pohjalta on apulaisprofessori Matti Pääkkönen julkaissut äskettäin kirjan ”Grafeemit ja konteksti. Tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta”. Seuraavassa artikkelissa hän esittelee suomen yleiskielen kirjaintilastoja ja esiintymistiheyden vaihtelun syitä.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa -ke-johtimisista sanoista
Raija Lehtinen
Mitä yhteistä on huonekkeella, seinäkkeellä ja kuorikkeella? Entä mitä yhteistä niillä on kuhjakkeen, lohnakkeen ja …
Taivutus ja johtaminen
Kuolleeton ajolähtötilanne
Marjatta Palander
Monille pesäpallon ystäville lienevät otteluselostuksista tulleet tutuiksi seuraavanlaiset ilmaukset: Esimerkeissä on kysymys tilanteesta, jossa sisävuoroa …
Erikoisalojen sanat