Kieli yhteiskunnassa
”Käteviä käyttää jutellessa toisten ruotsinsuomalaisten kanssa” Ruotsinsuomen oma sanasto ja siihen liittyvät asenteet
Tarja Larsson
Uutta ruotsinsuomalaista sanastoa kehittyy pääasiassa kahdella tavalla. Eniten uusia sanoja syntyy epävirallisissa keskustelutilanteissa, mutta sanoja luodaan myös tietoisesti, kun Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos antaa suosituksia esimerkiksi Ruotsin viranomaisten nimien kääntämisestä.
Vähemmistökielet
Sukunimet historian peilinä
Aurora Salmi
Nimet, kieli ja aika – sukututkijan nimiopas on teos, jonka ei kannata antaa hukkua nimensä alle. Se on hyödyllinen väline kenelle tahansa nimistöstä kiinnostuneelle, ei pelkästään sukututkijoille.
Julkaisuja
Viihdyttävä kirja englannin vaikutuksesta suomeen
Matti Räsänen
Teoksessa pyritään vastaamaan siihen, miksi englannin kielen käyttö herättää ärtymystä. Miten kielestä käydystä keskustelusta voisi saada otteen?
Julkaisuja
Kielineuvontaa Pohjanlahden molemmin puolin
Tarja Larsson, Henna Leskelä
Millaisia tarpeita suomen kielen käyttäjillä on Suomessa? Entä Ruotsissa? Ensimmäinen suomen kielen neuvontapalveluja vertaileva kartoitus kertoo, että Kotuksen neuvonnasta kysytään ennen kaikkea oikeinkirjoitus- ja kielioppiasioita, kun taas Ruotsissa pohditaan pääasiassa ruotsinkielisten termien suomenkielisiä vastineita. Neuvontavastauksissa korostuu yhtenäinen kielineuvojapuhe, vaikka erojakin on havaittavissa.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Onko tilanne eri?
Sari Maamies
Kielioppaiden ja sanakirjojen mukaan yleiskielessä ei ole suositeltavaa käyttää sellaisia ilmauksia kuin ”tilanne on eri” ja ”tein sen erillä tavalla”. Silti teksteissä törmää tällaiseen suosituksen vastaiseen eri-sanan käyttöön varsin usein.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Asia on kasvispihvi
Tiina Onikki-Rantajääskö, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on seurannut keskustelua elintarvikkeiden nimien käytön rajaamisesta EU-lainsäädännöllä. Säädökset perustuvat osin suppeaan käsitykseen kielestä, ja niiden vaikutus on omiaan säteilemään laajemmalle kuin on tarkoitettu.
Suomen kielen lautakunta
Ruotsin kieltä tarvitaan työelämässä
Anne-Maria Kuosa, Anne-Maj Åberg
Suomenkielisissä kouluissa opiskellaan ruotsia, ja ruotsin kielelle on tarvetta myös työelämässä. Sen käyttöön työpaikoilla liittyy kuitenkin erilaisia käsityksiä, mielipiteitä ja olosuhteita. Millaisia ne ovat?
Kieli ja työelämä
Otto Manninen kielenhuoltajana
Petri Lauerma
Taitavana runoilijana ja kääntäjänä arvostettu Otto Manninen (1872–1950) toimi vuosikymmeniä Helsingin yliopiston suomen kielen lehtorina, pitkään myös raamatunkäännöskomitean ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan jäsenenä. Millainen kielenhuoltaja hän oli?
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kielen ja nationalismin suhteista
Matti Räsänen
Mikko Autereen ja Riikka Länsisalmen toimittama teos käsittelee nationalismin ilmentymiä kieliyhteisöissä eri puolilla maailmaa.
Julkaisuja
Karjalan kieli ja karjalankieliset Suomessa 2020-luvun puolivälissä
Lotta Jalava, Outi Tánczos
Karjalan kieli on yksi Suomen kotoperäisistä kielistä. Keitä karjalankieliset ovat, ja missä tilanteissa kieltä nykyisin käytetään Suomessa? Tätä on selvitetty kyselytutkimuksella vuonna 2010 ja uudelleen vuonna 2024. Tulosten vertailu osoittaa, että karjalankielisten motivaatio kielen käyttämiseen on vahvistunut ja asenneilmapiiri on myönteinen. Tästä tilanteesta on hyvä lähteä toteuttamaan uutta karjalan kielen elvytysohjelmaa.
Vähemmistökielet
