Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Palkinto pitkäjänteisestä työstä

Sari Maamies

Kielikello on voittanut Suomen tiedekustantajien liiton Vuoden tiedelehti -palkinnon. Palkintoraadin perustelujen mukaan lehti onnistuu tekemään kirjoituksista helposti lähestyttäviä ja mukaansatempaavia.

Toimitukselta

Vuoden tiedelehti -palkinnon kunniakirja ja kukkakimppu.

Jytinää ja pöhinää – yleistajuinen teos ääntä kuvailevista sanoista

Klaus Laalo

Onomatopoeettiset eli ääntä kuvailevat sanat ovat monenkirjava ja spontaanisti karttuva osa sanastoa. Jeongdo Kim tarkastelee teoksessaan monipuolisesti näiden sanojen syntyä, rakennetta ja merkityksen muodostumista.

Julkaisuja

Tummasävyinen öljymaalaus, jossa on tanssivia ja juttelevia ihmisiä sekä haitarinsoittaja.

Sanan säilää Porvoon mitalla

Henri Satokangas

Emeritaprofessori Kaisa Häkkisen uusi kirja selittää suomalaisia sanontoja tiiviissä muodossa.

Julkaisuja

Mikael Toppeliuksen maalauksia Haukiputaan puukirkossa.

Tiivis tietopaketti suomen nykymurteista

Heikki Hurtta

Harri Mantilan teos Suomen nykymurteet tarjoaa katsauksen murteiden piirteisiin ja jaotteluun nykytutkimuksen valossa.

Julkaisuja

Hakaniementorin viinikioski ja sen edustalla asiakkaita. Kesä 2025. Kuva: Merja Wesander. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0.

Hattujen sota
suhuäänteiden merkinnän vaiheita ja vaikeuksia

Petri Lauerma

Suomen kielen omaperäisessä sanastossa on vain yksi s-äänne, mutta lainasanojen mukana suomeen ovat tulleet myös suhu-s eli š sekä suhu-z eli ž. Varsinkin suhu-s:n merkintä – š, sh vai s – on ollut kielenhuollossa jo yli vuosisadan mittainen pulma.

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Puistoshakin pelaajia ja katsojia Karhupuistossa Helsingissä. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Kielihistoriaa kevyellä mutta syvällisellä otteella

Henri Satokangas

Tiedetoimittaja Topias Haikalan teos Kielet ennen meitä istuttaa lukijan jutustelemaan kielentutkijoiden kanssa.

Julkaisuja

Kättelevät kädet ja sanat käsi, käži, käźi, tšäsi, giehta, kietâ, ǩiõtt, keʾž, ked́, kit, kǟt, köt ja kéz.

”Käteviä käyttää jutellessa toisten ruotsinsuomalaisten kanssa”
Ruotsinsuomen oma sanasto ja siihen liittyvät asenteet

Tarja Larsson

Uutta ruotsinsuomalaista sanastoa kehittyy pääasiassa kahdella tavalla. Eniten uusia sanoja syntyy epävirallisissa keskustelutilanteissa, mutta sanoja luodaan myös tietoisesti, kun Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos antaa suosituksia esimerkiksi Ruotsin viranomaisten nimien kääntämisestä.

Vähemmistökielet

Sanapilvi sanoista nukkuma-aamu, rondelli, kirjoittaa ulos, fiikata, myyssata, palkonki, blipata, linne, rullarappuset, Vakuutuskassa, maakäräjät, Mello, lingonsyltti, loppis.

Sukunimet historian peilinä

Aurora Salmi

Nimet, kieli ja aika – sukututkijan nimiopas on teos, jonka ei kannata antaa hukkua nimensä alle. Se on hyödyllinen väline kenelle tahansa nimistöstä kiinnostuneelle, ei pelkästään sukututkijoille.

Julkaisuja

Kuva vanhan talletuskirjan sivusta Postimuseossa. Sivulla näkyy henkilönnimiä, muun muassa Teodor Hiltunen sekä Juho ja Jooseppi Kalliosaari.

Viihdyttävä kirja englannin vaikutuksesta suomeen

Matti Räsänen

Teoksessa pyritään vastaamaan siihen, miksi englannin kielen käyttö herättää ärtymystä. Miten kielestä käydystä keskustelusta voisi saada otteen?

Julkaisuja

Kadulla kyltti, jossa teksti "Lounas ma–pe 10:30–14:00" sekä "Shrimp-skagen Salad, Truffle Champignon Mushroom Pasta, Fennel Orange Risotto, Vegan Bibimbap, Fried Chicken x Sweetpotato purée".

Kielineuvontaa Pohjanlahden molemmin puolin

Tarja Larsson, Henna Leskelä

Millaisia tarpeita suomen kielen käyttäjillä on Suomessa? Entä Ruotsissa? Ensimmäinen suomen kielen neuvontapalveluja vertaileva kartoitus kertoo, että Kotuksen neuvonnasta kysytään ennen kaikkea oikeinkirjoitus- ja kielioppiasioita, kun taas Ruotsissa pohditaan pääasiassa ruotsinkielisten termien suomenkielisiä vastineita. Neuvontavastauksissa korostuu yhtenäinen kielineuvojapuhe, vaikka erojakin on havaittavissa.

Kielenhuollon periaatteet ja historia

Osa Suomesta ja Ruotsista sekä kysymysmerkkejä.