Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Kielenhuoltoterveisiä Unkarista

Harri Mantila

Kielenhuollon peruskysymyksiä on aina ollut suhtautuminen lainasanoihin. Periaatteena on ollut, että milloin käytettävissä on hyvä …

Keskustelua

Opettajien risut ja ruusut

Risto Kaipainen, Anneli Kauppinen, Mirja Kurkela, Marja Pullinen, Mauno Rissanen

Kielikello on erinomainen lehti. Äidinkielen opettajat ei liene pienin ryhmä, joka hyötyy sen välittämästä ajantasaisesta …

Keskustelua

Termitkö pahasta?

Henrik Grönqvist

Kielikellon numerossa 3/1987 on Pirjo Rantalaisen mielenkiintoinen kirjoitus ”Oikeakielisyysohjeilla ei opi kirjoittajaksi ”(siirryt toiseen palveluun). …

Keskustelua

Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen

Klaus Mäkelä

Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat ja heidän ongelmansa

Raija Lehtinen

Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat tietävät, että neuvontanumero on kiusallisen usein varattu. Ketkä neuvontaan sitten soittavat? Mitä he kysyvät, mihin he tietoja tarvitsevat? Näitä ja eräitä muitakin puhelinneuvontaan liittyviä seikkoja selvitettiin haastattelemalla joulukuussa 1984 ja maaliskuussa 1985 neuvonnan asiakkaita. Haastatteluselvityksen pani alulle Pohjoismaiden kielisihteeristö, ja samanlainen selvitys tehtiin yhtä aikaa Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kaikissa näissä maissa on toiminut jo 1940- tai 1950-luvulta lähtien valtion joko kokonaan tai osittain rahoittama kielilautakunta. Suomesta olivat selvityksessä mukana sekä kielitoimisto että ruotsin kielen toimisto; Ruotsista siihen osallistui Svenska språknämndenin lisäksi myöhemmin myös ruotsinsuomalainen kielilautakunta.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Ranskan kielen huolto ennen ja nyt

Ulla Jokinen

Ranskan kielen normimalliksi on esitetty milloin hovia ja tuomistuimia, milloin parhaita kirjailijoita. Ranskan kirjakieli perustuu kuitenkin kansankieleen, Pariisin ympärillä sijatsevan Ile-de-Francen murteeseen. Muiden maiden kielenhuoltajat seuraavat Ranskan nykyistä kielenhuoltoa kiinnostuneina, koska alalla on Ranskassa pitkät perinteet. Kielenhuollolla on siellä myös suoranaista määräysvaltaa enemmän kuin muissa maissa. Jyväskylän yliopiston professori Ulla Jokinen selvittelee tässä kirjoituksessaan ranskan kielen historiaa ja kielenhuoltoa sekä laajemminkin normin käsitettä.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Suuren sivistyskielen huolto

Esko Koivusalo

Kielenhuollon tarpeellisuutta on usein perusteltu viittaamalla ranskan kielen vaalinnan traditioon ja saavutuksiin. Silti ainakin Suomessa …

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Edellä olevan johdosta

Päivi Rintala

Toivoakseni opetusneuvos Mäenpäällä on tällä välin ollut tilaisuus lukea llinen-johdosten käyttöä koskeva kirjoitukseni kokonaan. Vastine …

Keskustelua

Kenelle laki perustellaan

Esko Koivusalo

Jos suomen kielen tutkija ei saa selvää, mitä lain perusteluihin kirjoitettu virke tarkoittaa, voi tulkintavaikeuksia …

Keskustelua

Kieli, sanoma

Heikki Mäenpää

Kielikello-lehden numerossa 1/1979 fil. toht. Päivi Rintala käsitteli mm. hallintokielen koukeroita. Tyypilliseksi esimerkiksi oli valittu …

Keskustelua