Kieli yhteiskunnassa
Tekijä esiin – tai sitten ei
Marja-Liisa Kuronen
Ulla Tiililä ja Katariina Iisa ovat käsitelleet vuoden 1993 Kielikelloissa 2 (siirryt toiseen palveluun)ja 3(siirryt …
Keskustelua
Ville Juhani vai Marlo Kornelius, Laura Maria vai Jasna Katriona?
Saara Welin
Sitä mukaa kuin lapset ovat käyneet harvinaisiksi, on lasten nimien valinta tullut heidän vanhemmilleen tavattoman …
Julkaisuja
Minä menen Burmaan
Jaakko Anhava
Missä päin maailmaa, ja mitä ylipäänsä, ovat Misr, Bharat, Choson, Zhongguo ja Nippon? Entä Shqipëria, …
Keskustelua
Hajamietteitä Esko Koivusalon kirjoituksen johdosta
Päivi Rintala
Syksyllä 1990 pidetyssä Pohjoismaiden kielilautakuntien kokouksessa (Bornholm 14.–16.9.) saattoi huomata, että samat Euroopan yhdentymiseen liittyvät …
Kansalliskielet
Kuka tarvitsee ns. sivistyssanoja
Aarne Purola
Kun numerosta 1/1990 luin Matti Hirvosen kysymystä resursseista ja A.R:n vastauksen siihen, ajattelin taas: kuka …
Keskustelua
Resurssi
Matti Hirvonen, Anneli Räikkälä
Työskentelen ATK-alalla. Yrityksessämme ja ATK-firmoissa yleensäkin käytetään hyvin paljon sanaa resurssi. Esimerkkejä: Resurssimme eivät riitä! …
Keskustelua
Sanasto sijoittajille
Kaisa Paasovaara
Taloustieteen käsitteiden ymmärtäminen on välttämätöntä jokaiselle, joka aikoo sijoittaa arvopapereihin tai joka vain haluaa seurata …
Julkaisuja
Tarkennusta pilkun paikkaan
Pirjo Itkonen, Pekka Rautamaa
Monet opettajat ovat kirjoittaneet tai soittaneet Kielikellon viime numerossa olleen pilkun paikkaa käsitelleen kirjoituksen johdosta. Tavalle merkitä pilkku rivin alkuun on löytynyt luontevan tuntuinen selitys. Julkaisemme seuraavassa kaksi samansuuntaista kirjettä: Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suomen kielen lehtorin Pekka Rautamaan ja Rajamäen lukion äidinkielen lehtorin Pirjo Itkosen kirjeen.
Keskustelua
Ulkomaalaissuomi ja selkokieli
Maisa Martin
Pertti Rajala selvittelee Kielikellon numerossa 3 ansiokkaasti selkokielen olemusta ja ominaisuuksia. Selkokielen kohderyhmiin on sijoitettu …
Keskustelua
Videolaitteita on – ja on sanastokin
Raija Lehtinen
Joitakin vuosia sitten Valtion audiovisuaalinen keskus kutsui kokoon kymmenhenkisen sanastotyöryhmän selvittelemään ongelmalliseksi todettua videoalan sanastoa. Yhteistyönä syntyi Videosanasto, joka ilmestyi syksyllä 1988. Työryhmään kuului kielitoimiston edustajana tutkija Raija Lehtinen, joka seuraavassa esittelee tätä sanastoa.
Julkaisuja