Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Suomen kielestä ja kansasta

Jorma T. Hartikainen

Professori Lauri Seppänen puuttui Kielikello 3:ssa/1988 kielemme muuttumiseen ja peräsi humanisteja pelastamaan kielemme. En malta …

Keskustelua

Tietokoneilta on lupa vaatia merkkejä

Raimo Jussila

On totta, ettei monillakaan mikrotietokoneilla eikä kirjoittimilla voida tulostaa hatullista s-kirjainta. Syynä on se, etteivät …

Keskustelua

Venäjän kansainvälisestä siirrekirjoituksesta

Teuvo Ahti

Kielikellon numerossa 4/1987 Eeva Maria Närhi kertoi YK:n maantieteellisten nimien normaalistamiskonferenssin 1987 hyväksyneen Neuvostoliiton ehdotuksen …

Keskustelua

Kappalejaon tehtävä ja sen opettaminen

Jaakko Anhava

Ruotsalainen Siv Strömquist tutkii väitöskirjassaan Styckevis och heft muuatta keskeistä kirjoittamisen ongelmaa, joka tärkeyteensä nähden …

Julkaisuja

Kielenhuoltoterveisiä Helsingistä

Kimmo Linkama

Kielikellon viime numerossa (3/87) Harri Mantila toi kielenhuoltoterveisiä Unkarista lähinnä siitä näkökulmasta, miten unkarilaiset ovat …

Keskustelua

Kielenhuoltoterveisiä Unkarista

Harri Mantila

Kielenhuollon peruskysymyksiä on aina ollut suhtautuminen lainasanoihin. Periaatteena on ollut, että milloin käytettävissä on hyvä …

Keskustelua

Opettajien risut ja ruusut

Risto Kaipainen, Anneli Kauppinen, Mirja Kurkela, Marja Pullinen, Mauno Rissanen

Kielikello on erinomainen lehti. Äidinkielen opettajat ei liene pienin ryhmä, joka hyötyy sen välittämästä ajantasaisesta …

Keskustelua

Termitkö pahasta?

Henrik Grönqvist

Kielikellon numerossa 3/1987 on Pirjo Rantalaisen mielenkiintoinen kirjoitus ”Oikeakielisyysohjeilla ei opi kirjoittajaksi ”(siirryt toiseen palveluun). …

Keskustelua

Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen

Klaus Mäkelä

Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat ja heidän ongelmansa

Raija Lehtinen

Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat tietävät, että neuvontanumero on kiusallisen usein varattu. Ketkä neuvontaan sitten soittavat? Mitä he kysyvät, mihin he tietoja tarvitsevat? Näitä ja eräitä muitakin puhelinneuvontaan liittyviä seikkoja selvitettiin haastattelemalla joulukuussa 1984 ja maaliskuussa 1985 neuvonnan asiakkaita. Haastatteluselvityksen pani alulle Pohjoismaiden kielisihteeristö, ja samanlainen selvitys tehtiin yhtä aikaa Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kaikissa näissä maissa on toiminut jo 1940- tai 1950-luvulta lähtien valtion joko kokonaan tai osittain rahoittama kielilautakunta. Suomesta olivat selvityksessä mukana sekä kielitoimisto että ruotsin kielen toimisto; Ruotsista siihen osallistui Svenska språknämndenin lisäksi myöhemmin myös ruotsinsuomalainen kielilautakunta.

Kielenhuollon historia ja periaatteet