Kieli yhteiskunnassa
Sanoista tekoihin
Riitta Eronen
Työpaikallamme vieraili niin sanotun hiljaisen tiedon sanansaattaja. Hänen puheensa yhtenä mieleen jäävänä kohtana oli se, …
Toimitukselta
Siirrekirjainnusongelmiin ei yhtä ratkaisua
Erkki I. Kolehmainen
Kielikellon numeroissa 2/2003 ja 3/2003 (ks. Lue myös) on käsitelty venäjän kielen siirrekirjainnusta. Haluaisin esittää …
Keskustelua
Uskontunnustuksen kielestä
Jarmo Anttila, Taru Kolehmainen
Kommentoin Taru Kolehmaisen Kielikellossa 3/2002 ollutta kirjoitusta, jossa käsiteltiin sijamuodon vaihtumista suomenkielisessä uskontunnustuksessa, kun Pyhän …
Keskustelua
Uusi kielilaki voimaan 2004
Pirkko Nuolijärvi
Helmikuussa 2003 eduskunnassa hyväksyttiin äänin 179–3 uusi kielilaki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi oli kielilakia valmistelevan komitean jäsen. Hän tarkastelee seuraavassa lain taustaa ja keskeisiä kohtia.
Kielipolitiikka
Verkkotunnuslaki ja sen seuraukset
Mari Voipio
Suomen ensimmäinen verkkotunnuslaki tuli voimaan syyskuun alusta. Uuden lain myötä tarkistusvastuu siirtyi Viestintävirastolta verkkotunnuksen hakijalle. Mitä laki käytännössä muuttaa?
Virka- ja lakikieli
Vielä jäsennyksestä
Pekka Lammivaara
Jaakko Anhavan vastineessa Kielikellossa 4/2002 kirjoitukseeni ”Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme” (Kielikello 2/2002) esittämäni lauseenjäsennyksen perusteet …
Keskustelua
Viinit ja iso alkukirjain
Jukka Mannerkorpi
Kielikellon numerossa 3/2003 (ks. Lue myös) on kirjoitus kasvien ja samalla myös rypälelajikkeiden ja viinien …
Keskustelua
Voiko lääkäriä ymmärtää?
Tero Kivelä
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä. Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
”Viestinjuoksuvirheiden taimenia”
Osmo Ikola
Kielikellon numerossa 2/2002 oli Heikki Hurtan lyhyt kirjoitus taimen-sanan käytöstä merkityksessä ’taimi’. Ehkä minun sopii …
Merkitys
Huolta huomisesta – opetuksen näkökulma kielenhuoltoon
Anita Julin
Opettajaa naurattaa, kun Hiidenkiven päätoimittaja lopettaa äidinkielen heikkenevästä osaamisesta huolta kantavan Pää kirjoituksensa (4/2002): ”valtio …
Kielen opetus ja oppiminen