Kieli yhteiskunnassa
Kaiken takana tietotekniikan standardit
Klaas Ruppel
Suomessa on pitkään noudatettu tietotekniikassa standardia 8859-1 (Latin 1), joka on laajasti käytössä Länsi_Euroopassa. Standardiin …
Keskustelua
Kielenhuollon kevät
Riitta Eronen
Toukokuun lopussa Helsingissä vietettiin kielenhuollon kannalta kiinnostavia päiviä. Suomen kielen lautakunta kokoontui kolmivuotisjaksonsa viimeiseen istuntoon. …
Toimitukselta
Kieliuutiset
Riitta Eronen
Kielikelloa kiinnostaa, mitä ja miten kielestä puhutaan muissa tiedotusvälineissä. Vuoden 2003 alussa Helsingissä järjestetyillä Tieteen …
Toimitukselta
Kirjoja ohjeiden tueksi
Riitta Eronen, Vappu Orlov
Paljon kiitoksia Kielikellon 2/2003 artikkeleista (ks. Lue myös), jotka käsittelevät venäläisten nimien siirrekirjainnusta suomalaisissa teksteissä. Translitterointiohjeet …
Keskustelua
Kommentti
Tarja Riitta Heinonen
Vastauksessani Heikki Kangasniemen kysymykseen Kielikellossa 4/2002 tulin ottaneeksi esille eventiivi-muodon. Kuten Jaakko Anhava huomauttaa, kovin …
Keskustelua
Lieneisikö mahdollista?
Jaakko Anhava
Kielikellon numerossa 4/02 Heikki Kangasniemi ja Tarja Heinonen käsittelivät suomen potentiaalimuodon (tunnus -ne-) yhdistelmiä muotojen …
Keskustelua
Oikeus asialliseen kieleen
Riitta Eronen, Pirjo Hiidenmaa
Oikeuskansleri Paavo Nikula on ennen nykyistä virkaansa ehtinyt toimia mm. tasa-arvovaltuutettuna ja kansanedustajana. Hallintokieleen hän on syvällisesti perehtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin toimi virkakielikomitean puheenjohtajana. Miten oikeuskansleri kehittäisi nykyistä virkakieltä?
Kieli yhteiskunnassa
Onko Tampere Eteläinen Etelä-Tampereella?
Pirjo Mikkonen
Miten pitäisi suhtautua viime aikoina yleistyneeseen nimityyppiin ”Hanko pohjoinen”? Suomen kielen lautakunta pohti kysymystä syksyllä 2002 nimistönhuoltaja Pirjo Mikkosen selvityksen pohjalta.
Suomen kielen lautakunta
Ovatko puhuttu ja kirjoitettu kieli erkaantuneet toisistaan?
Auli Hakulinen
Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä (ks. Lue myös). Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.
Yleiskieli ja puhekieli
Rakkaudella – tavan adessiivista
Taru Kolehmainen
Miksi sellaiset ilmaukset kuin suurella vaivalla, puhua kovalla äänellä tai päästä helpolla tuntuvat korvaan paremmilta kuin esittää antaumuksella, suhtautua kunnioituksella tai tehdä kiireellä? Millä perusteilla jälkimmäisiä on pidetty perinteisesti ”huonona kielenä”? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Tässä artikkelissa etsitään vastauksia näihin tavan adessiivia koskeviin kysymyksiin.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit