Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kuinka puhua kuolleen lähipiiristä?

Tytti Nurminen

Kysymys Seniori-ikäisenä tulee luettua muistokirjoituksia. Usein kirjoitusten lopussa on maininta edesmenneen henkilön lähipiiristä. Kumpaa aikamuotoa …

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Hautakynttilöitä lumihangessa. Joissain on liekki, jotkin ovat sammuneet.

Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan

Henni Pajunen

Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Rengin pitää karkaamahan
nesessiivirakenteen vaihtelua vanhassa kirjasuomessa

Elina Heikkilä

Nykysuomalaisen korvaan verbirakenne pitää tekemän kuulostaa perin juhlavalta ja vanhanaikaiselta. Sen sijaan käytämme mieluummin rakennetta pitää tehdä. Vanhassa kirjasuomessa on ollut vielä kolmaskin vaihtoehto: pitää tekemään.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Millaisia tulevaisuuden tapahtumia tulla tekemään -futuurilla ilmaistaan?

Heidi Niva

Tulevaa aikaa voidaan ilmaista erilaisilla keinoilla. Tulla tekemään -rakenne voi selkeyttää ilmauksen ajallisia suhteita tai tuoda siihen mukaan tietynlaista painokkuutta. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan ole luonteva valinta.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Pöydällä parikymmentä eriväristä herätyskelloa.

Tulla tekemään -futuurin historiaa kirjoitetussa suomessa

Mari Siiroinen

Moni välttelee tulla tekemään -rakennetta ajatellen, ettei sen käyttöä suositeta. Sitkeästi toiset sitä kuitenkin viljelevät. Miksi niin sanotun tulla-futuurin käytöstä on varoiteltu ja milloin tämä varoittelu on alkanut? Milloin ja mistä tällainen tulevaisuuteen viittaava verbirakenne on suomen kieleen tullut?

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Tarkastellessa vai tarkasteltaessa?
Nollapersoonan ja passiivin työnjako temporaalisessa lauseenvastikkeessa

Lauri Hauru

Arkiset havainnot ja uutisteksteistä kerätty aineisto osoittavat, että subjektittomat tarkastellessa– ja tutkiessa-tyyppiset aktiivimuodot pyrkivät usein tarkasteltaessa– ja tutkittaessa-passiivimuotojen reviirille lauseenvastikkeissa. Millaisissa yhteyksissä muodot pyrkivät sekoittumaan? Entä mitä merkityksen ja rakenteen piirteitä sekoittumiseen voi liittyä?

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kolme hyttystä lennossa.

Kaksinkertaisia kieltoja

Jussi Pahikkala

Erilaisilla verkkopalstoilla tulee nykyään melko usein vastaan seuraavien esimerkkien kaltaisia yhdyslauseita: Koronatestien määrä on huipussaan …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Haavoittua ja loukkaantua

Riitta Hyvärinen

Kysymys Ovatko verbit loukkaantua ja haavoittua toistensa synonyymeja? Voiko uutistekstissä sanoa, että mies loukkaantui ampumavälikohtauksessa, …

Merkitys

Mitä vikaa on ilmauksessa ”ovat valittu”?

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Editoin tekstiä, ja minun pitäisi perustella kirjoittajille, miksi lause ”Raaka-aineet ovat valittu huolellisesti” on …

Verbit

Tuntuuko passiivia käytettävän vai tunnutaanko käyttävän?
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Moni on pohtinut sellaisia rakenteita kuin ”somessa tuntuu käytettävän paljon lyhenteitä”. Pitäisikö sittenkin valita muoto ”tunnutaan käytettävän” tai ”tunnutaan käyttävän”?

Oikeinkirjoitus ja kielioppi