Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Lunta tupaan
Susanna Tavi
Lumisade ihastuttaa ja vihastuttaa. Toiset odottavat kovasti etenkin ensilunta, kun taas toiset kaipaavat kroonisesti kesää. Kun lunta sitten sataa, tapahtumaa voidaan kuvata hyvin monenlaisilla verbeillä – etenkin murteissa.
Murteet ja slangi
Jymyuutinen: Perunan on oltava komission päätöksessä edellytettyä siemenluokkaa
Eeva Attila
Sisältövaroitus: Jutussa käsitellään lakikieltä. Laki- eli säädöskielellä luodaan oikeuksia ja velvollisuuksia. Mutta miten tämä tapahtuu ja miten asioita ylipäätään luodaan kielellä? Otetaan selvää!
Virka- ja lakikieli
Kuinka suomen kieli on muuttunut vuosina 1963–2022?
Henkilöhaastattelujen kieli Kotiliesi-lehdessä
Terhi Savonen
Kirjoitettu nykysuomi ei ole samanlaista nyt kuin 60 vuotta sitten. Yhteiskunnan muuttuessa kielikin muuttuu. Etenkin kielen nopean muutoksen kaudet paljastavat paljon myös siitä ympäristöstä, jossa muutokset syntyvät.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Pan ny ottajen
panna-verbi murteissa
Minna Salonen
Suomen murteiden sana-arkistossa on tuhansia tietoja panna-verbistä. Niiden joukosta löytyy sekä yleiskieleenkin kuuluvia että lähinnä vain murteissa tunnettuja sanan käyttötapoja.
Murteet ja slangi
Kuinka puhua kuolleen lähipiiristä?
Tytti Nurminen
Kysymys Seniori-ikäisenä tulee luettua muistokirjoituksia. Usein kirjoitusten lopussa on maininta edesmenneen henkilön lähipiiristä. Kumpaa aikamuotoa …
Verbit
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Henni Pajunen
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Rengin pitää karkaamahan
nesessiivirakenteen vaihtelua vanhassa kirjasuomessa
Elina Heikkilä
Nykysuomalaisen korvaan verbirakenne pitää tekemän kuulostaa perin juhlavalta ja vanhanaikaiselta. Sen sijaan käytämme mieluummin rakennetta pitää tehdä. Vanhassa kirjasuomessa on ollut vielä kolmaskin vaihtoehto: pitää tekemään.
Vanha kirjakieli
Millaisia tulevaisuuden tapahtumia tulla tekemään -futuurilla ilmaistaan?
Heidi Niva
Tulevaa aikaa voidaan ilmaista erilaisilla keinoilla. Tulla tekemään -rakenne voi selkeyttää ilmauksen ajallisia suhteita tai tuoda siihen mukaan tietynlaista painokkuutta. Kaikkiin tilanteisiin se ei kuitenkaan ole luonteva valinta.
Verbit
Tulla tekemään -futuurin historiaa kirjoitetussa suomessa
Mari Siiroinen
Moni välttelee tulla tekemään -rakennetta ajatellen, ettei sen käyttöä suositeta. Sitkeästi toiset sitä kuitenkin viljelevät. Miksi niin sanotun tulla-futuurin käytöstä on varoiteltu ja milloin tämä varoittelu on alkanut? Milloin ja mistä tällainen tulevaisuuteen viittaava verbirakenne on suomen kieleen tullut?
Verbit
Tarkastellessa vai tarkasteltaessa?
Nollapersoonan ja passiivin työnjako temporaalisessa lauseenvastikkeessa
Lauri Hauru
Arkiset havainnot ja uutisteksteistä kerätty aineisto osoittavat, että subjektittomat tarkastellessa- ja tutkiessa-tyyppiset aktiivimuodot pyrkivät usein tarkasteltaessa- ja tutkittaessa-passiivimuotojen reviirille lauseenvastikkeissa. Millaisissa yhteyksissä muodot pyrkivät sekoittumaan? Entä mitä merkityksen ja rakenteen piirteitä sekoittumiseen voi liittyä?
Verbit
