Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

”Oikeutettua” katkeruutta kesken ”ylimenokautta”

Terho Itkonen

”Finnairin henkilöstöryhmät herättivät myönteistä huomiota aikaisemmin tänä vuonna tinkimällä palkankorotuksista, jotta yhtiössä vältyttäisiin irtisanomisilta ja …

Verbit

Ristiriita subjektin ja predikaatin välillä

Paavo Pulkkinen

Kirjakielessä ja huolitellussa puhekielessäkin subjekti ja predikaatti mukautuvat yleensä toisiinsa siten, että verbin persoonapääte ilmaisee …

Yksikkö vai monikko

Älä paru, älä kiru!

Riitta Eronen

Kielemme leimallisimpiin ominaisuuksiin kuuluu astevaihtelu. Yksinäiskonsonantit t, p ja k voivat edustaa sekä vahvaa että …

Taivutus ja johtaminen

Passiivin käyttöä

Matti Sadeniemi

Suomalaiset ovat yleensä hyvin halukkaita kielessänsä välttämään muukalaisuuksia. Nuoria lainasanoja pidetään jo sen vuoksi kartettavina, …

Verbit

”Missä lienee koittaa huomen?” Potentiaalin ongelmia

Anneli Räikkälä

Teonsanojen tapaluokista potentiaali eli mahtotapa näyttää tuottavan kirjoittajille päänvaivaa, ainakin kielitoimistoon esitetyistä kysymyksistä päätellen. Ongelmallista tuntuu olevan potentiaalin muodostus, esimerkiksi onko oikein sanoa tullenee ja päätettänee ja miten käytetään lienee-verbiä. Tässä kirjoituksessa erikoistutkija Anneli Räikkälä käsittelee potentiaalin muodostusta ja vähän käyttöäkin.

Verbit

Miksi ylti ja ylsi mutta ei tieti ja tiesi

Klaus Laalo

Suomen yleiskielessä on teonsanojen menneen ajan muodoissa toisaalta valittavissa ti- ja si-loppuisia rinnakkaismuotoja, esimerkiksi siinti ja siinsi, ylti ja ylsi, mutta toisaalta esiintyy vaihtelemattomasti jompikumpi imperfekti, esimerkiksi kynti, sieti, tiesi ja tunsi. Tämän vaihtelun taustasta ja yleiskielessä käytettävistä muodoista kirjoittaa filosofian tohtori Klaus Laalo, jonka väitöskirja käsittelee tätä imperfektimuotojen vaihtelua.

Taivutus ja johtaminen

Voiko puuttunut laskeutumislupa olla syyllinen? Attribuutin ja pääsanan ongelmia

Anneli Räikkälä

Radion aamu-uutisissa kerrottiin jokin aika sitten: ”Puuttuneen laskeutumisluvan vuoksi Finnairin kone pääsi lähtemään vasta illalla.” Ilmauksessa on jotakin nurinkurista. Siinä sanotaan koneen viivästymisen syyksi laskeutumislupa, mutta lupa määritellään puuttuneeksi. Miten puuttunut lupa voi mitään estää? Tällaisten ilmausten logiikkaa on syytä katsoa tarkemmin. Ne eivät nimittäin ole uutiskielessä eivätkä eräiden erikoisalojen teksteissä harvinaisia.

Verbit

Estynyt saapumasta

Mihin muotoon tulee estyä-verbiin liittyvä toinen teonsana? Estyä-verbiä käytetään lakikielessä ja muuten virallisluonteisessa kielessä tarkoittamassa …

Verbit

varustettu

Sanaa varustettu voidaan käyttää vain, jos todella joku on varustanut jonkin. Muuten on syytä käyttää …

Verbit

”Taltiointi” ja tallennus

Terho Itkonen

”P. S:n kameratyö on korkealuokkaista, se levittäytyy yhtä vaivattomasti dokumentinomaiseen tarkkailuun ryhmätilanteissa kuin herkkään kesäiseen …

Taivutus ja johtaminen