Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Viisi varista istuu aidalla

Matti Räsänen

Viisi varista istuu aidalla – vai istuvatko ne? Onko lukusanailmauksen kanssa esiintyvä verbi yksikössä vai monikossa?

Yksikkö vai monikko

Saadaanko aikaan vai aikaiseksi?

Maija Länsimäki

Saadaanko aikaan vai aikaiseksi on yksi kielikeskustelun kiistakysymyksistä. Joitakuita jälkimmäinen ilmaus ärsyttää, toisten mielestä se …

Rakenteet

Tulla-futuuri – suomea vai ei

Taru Kolehmainen

Tässä uudessa kirjoitussarjassa Kielenhuollon historiaa Taru Kolehmainen käsittelee eräiden kielenhuollon ohjeiden vaiheita ja kehittymistä nykyiselleen. …

Kielenhuollon periaatteet ja historia

Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?

Heikki Hurtta

Kun lehdessä kirjoitetaan, että ”peruttu lento ei estänyt avun perillemenoa”, ymmärrämme kyllä lauseen merkityksen. Lähemmin tarkastellen ilmaus on kuitenkin ajatukseltaan epäjohdonmukainen. Ongelmana tällaisen kaltaisissa tavallisissa rakenteissa on määritteen ja pääsanan suhde.

Rakenteet

Kommentti

Tarja Riitta Heinonen

Vastauksessani Heikki Kangasniemen kysymykseen Kielikellossa 4/2002 tulin ottaneeksi esille eventiivi-muodon. Kuten Jaakko Anhava huomauttaa, kovin …

Keskustelua

Lieneisikö mahdollista?

Jaakko Anhava

Kielikellon numerossa 4/02 Heikki Kangasniemi ja Tarja Heinonen käsittelivät suomen potentiaalimuodon (tunnus -ne-) yhdistelmiä muotojen …

Keskustelua

”Harvoin esiintynevä verbimuoto”, mahdollinen vai mahdoton?

Tarja Riitta Heinonen, Heikki Kangasniemi

Kysymys: Onko suomessa aktiivin 1. partisiipin potentiaalia? Voidaanko pitää käypinä sellaisia ilmauksia kuin sanomalehdestä poimittu …

Verbit

Poika tulee ja pojat tulevat – subjektin ja predikaatin kongruenssi

Laila Lehikoinen

Yksi puhutun ja kirjoitetun kielen selvimmin havaittavia eroja on subjektin ja predikaatin kongruenssi monikon kolmannessa persoonassa. Puheessa tavallisia ”pojat tulee” -rakenteita lipsahtaa joskus kirjoituksiinkin. Millaisia virheitä teksteistä löytää ja kuinka tavallista normin rikkominen loppujen lopuksi on?

Verbit

Kielellistä passiivisuutta: miksi me mennään?

Kaija Kuiri

Suomen kielen passiivin ominaisuuksiin kuuluu tekijän piilottaminen. Siksi passiivi on muun muassa tavallinen keino jättää ikävien asioiden tekijät nimeämättä. Toisaalta passiivia käytetään puhutussa kielessä monikon ensimmäisessä persoonassa, jossa tekijät ovat tunnetut. Ristiriidan ratkaisu löytyy passiivin merkityksestä.

Verbit

Kuka paljastuu passiivin takaa?

Annastiina Viertiö

Suomen kielen passiivi edellyttää aina inhimillistä toimijaa. Väärin käytetyt passiivit saattavat huvittaa lukijaa, mutta niistä voi aiheutua myös haitallisia tulkintaongelmia. Muodollisesti oikein käytettykin passiivi voi joskus olla parempi korvata suoraluonteisella aktiivilla.

Verbit