Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Eikä on entisensä. – Eikä!

Riitta Korhonen

Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.

Verbit

Voivatko jotkut kuolla enemmän kuin muut?

Marjatta Palander

Eräät suomen kielen verbit ilmaisevat punktuaalista, hetken kestävää tapahtumaa ja samalla tilanteen päätepistettä tai siirtymistä …

Rakenteet

Pitääkö oven olla auki?

Siina Autio

Sanotaanko ”oven pitää olla auki” vai ”ovi pitää olla auki”? Välttämättömyyden ilmaisuissa ei ole aina selvää, valitaanko ennen verbiä olevan substantiivin sijaksi nominatiivi (ovi) vai genetiivi (oven). Ohje on yksinkertainen: genetiivi on yhä suositeltava nesessiivirakenteen subjektin sijamuoto.

Verbit

Talvilomaillaan ja vesijuostaan
yhdysverbejä moneen lähtöön

Sari Vaula

Yhdysverbejä on pidetty  epäsuomalaisena sanatyyppinä, mutta niillä on sijansa kielessämme. Osa niistä on täysin vakiintuneita, osa taas satunnaisia, eikä aina aivan neutraalejakaan.

Yhteen vai erilleen

Kahden persoonan loukussa
Sinä ja lapset syötte puuroa – vai syövät?

Riitta Korhonen

Kun lauseessa on kaksi eri persoonia edustavaa subjektia, ei predikaattiverbin muodon valinta ole välttämättä helppoa. Eipä sille aina ole edes mahdollista esittää selvää sääntöäkään.

Verbit

Oi aikoja, oi tempuksia
Muutamia kysymyksiä aikamuodoista

Riitta Korhonen

Kuuluuko tulla-futuuri yleiskieleen? Käytetäänkö uutisotsikossa perfektiä vai imperfektiä: X on kuollut vai X kuoli? Nämä ovat tavallisimpia kielenkäyttäjiä mietityttäviä aikamuotokysymyksiä.

Verbit

Asiaa koskien, toimenpiteitä edellyttäen

Annastiina Viertiö

Häntä heiluen, pää keikkuen -tyyppisiin rakenteisiin sisältyvää en-loppuista verbimuotoa kutsutaan toisen infinitiivin instruktiiviksi. Se on …

Verbit

Fiilistellen

Leena Joki

Erkki Lyytikäinen kirjoitti edellisessä Kielikellossa -skele-johtimisista frekventatiiviverbeistä otsikolla Tarkkuutta ammuskeluun. Lyytikäisen artikkeli kirvoitti ihmettelemään frekventatiivijohdosten …

Taivutus ja johtaminen

Näin ollen

Merja Karjalainen

Kirjoitetussa kielessä on rakenteita, jotka ovat ominaisia erityisesti asiateksteille. Kirjoittaja saattaa käyttää näitä rakenteita korostaakseen asiansa tärkeyttä tai omaa asiantuntijuuttaan. Yksi tällainen asiateksteissä tavallinen rakenne on sanaliitto näin ollen.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Vetoomus omata-sanan hyväksymistä vastaan

Tämän vetoomuksen allekirjoittaneiden mielestä omata-verbiä ei pitäisi hyväksyä suomen yleiskieleen. Suomen kielessä ei ole samanlaista …

Verbit