Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Eikä on entisensä. – Eikä!
Riitta Korhonen
Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.
Verbit
Voivatko jotkut kuolla enemmän kuin muut?
Marjatta Palander
Eräät suomen kielen verbit ilmaisevat punktuaalista, hetken kestävää tapahtumaa ja samalla tilanteen päätepistettä tai siirtymistä …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Pitääkö oven olla auki?
Siina Autio
Sanotaanko ”oven pitää olla auki” vai ”ovi pitää olla auki”? Välttämättömyyden ilmaisuissa ei ole aina selvää, valitaanko ennen verbiä olevan substantiivin sijaksi nominatiivi (ovi) vai genetiivi (oven). Ohje on yksinkertainen: genetiivi on yhä suositeltava nesessiivirakenteen subjektin sijamuoto.
Rakenteet
Talvilomaillaan ja vesijuostaan
yhdysverbejä moneen lähtöön
Sari Vaula
Yhdysverbejä on pidetty epäsuomalaisena sanatyyppinä, mutta niillä on sijansa kielessämme. Osa niistä on täysin vakiintuneita, osa taas satunnaisia, eikä aina aivan neutraalejakaan.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kahden persoonan loukussa
Sinä ja lapset syötte puuroa – vai syövät?
Riitta Korhonen
Kun lauseessa on kaksi eri persoonia edustavaa subjektia, ei predikaattiverbin muodon valinta ole välttämättä helppoa. Eipä sille aina ole edes mahdollista esittää selvää sääntöäkään.
Yksikkö vai monikko
Oi aikoja, oi tempuksia
Muutamia kysymyksiä aikamuodoista
Riitta Korhonen
Kuuluuko tulla-futuuri yleiskieleen? Käytetäänkö uutisotsikossa perfektiä vai imperfektiä: X on kuollut vai X kuoli? Nämä ovat tavallisimpia kielenkäyttäjiä mietityttäviä aikamuotokysymyksiä.
Verbit
Asiaa koskien, toimenpiteitä edellyttäen
Annastiina Viertiö
Häntä heiluen, pää keikkuen -tyyppisiin rakenteisiin sisältyvää en-loppuista verbimuotoa kutsutaan toisen infinitiivin instruktiiviksi. Se on …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Fiilistellen
Leena Joki
Erkki Lyytikäinen kirjoitti edellisessä Kielikellossa -skele-johtimisista frekventatiiviverbeistä otsikolla Tarkkuutta ammuskeluun. Lyytikäisen artikkeli kirvoitti ihmettelemään frekventatiivijohdosten …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Näin ollen
Merja Karjalainen
Kirjoitetussa kielessä on rakenteita, jotka ovat ominaisia erityisesti asiateksteille. Kirjoittaja saattaa käyttää näitä rakenteita korostaakseen asiansa tärkeyttä tai omaa asiantuntijuuttaan. Yksi tällainen asiateksteissä tavallinen rakenne on sanaliitto näin ollen.
Rakenteet
Vetoomus omata-sanan hyväksymistä vastaan
Tämän vetoomuksen allekirjoittaneiden mielestä omata-verbiä ei pitäisi hyväksyä suomen yleiskieleen. Suomen kielessä ei ole samanlaista …
Sananvalinta