Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Normipäivässä vielä kerran ”alkaa tekemään”
Hanna Hämäläinen
Huhtikuun 17. päivänä 2015 järjestettiin Helsingissä Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakunnan ja Kotikielen Seuran …
Rakenteet
Kaksihahmotteiset verbirakenteet uutiskielen riesana
Markus Lång
Jussi Pahikkala kirjoitti Kielikellossa 2/2014 ”etupainoisista lauseista” (ks. Lue myös), joissa finiittiverbi esiintyy liian kaukana …
Rakenteet
Rajattuja ongelmia puhutuilla sivuilla
Riitta Korhonen
Sellaisia ilmauksia kuin ”rajattu” ja ”määrätty” on joissain yhteyksissä kehotettu välttämään. Mistä on kyse?
Verbit
Juoksija kiisi voittoon
vai kiitikö hän?
Sari Maamies
Kiisi vai kiiti, kaasi vai kaatoi, haravoi vai haravoitsi? Eräiden verbien imperfektimuodoissa vaihtelevat eri tavoin s ja t.
Taivutus ja johtaminen
Lähtemisen historiaa
Sari Maamies
Kysymys: Miten selitetään muodot lähti ja läksi? Vastaus: Lähteä-verbin imperfektimuoto läksi on historiallisesti vanhempi kuin …
Sanojen taustaa
Eikä on entisensä. – Eikä!
Riitta Korhonen
Kaksi lausetta voidaan yhdistää rinnastuskonjunktiolla ”ja”. Kielteisissä lauseissa sen tilalla on useimmiten sana ”eikä”, mutta joskus näkee käytettävän myös rakennetta ”ja ei”.
Verbit
Voivatko jotkut kuolla enemmän kuin muut?
Marjatta Palander
Eräät suomen kielen verbit ilmaisevat punktuaalista, hetken kestävää tapahtumaa ja samalla tilanteen päätepistettä tai siirtymistä …
Rakenteet
Pitääkö oven olla auki?
Siina Autio
Sanotaanko ”oven pitää olla auki” vai ”ovi pitää olla auki”? Välttämättömyyden ilmaisuissa ei ole aina selvää, valitaanko ennen verbiä olevan substantiivin sijaksi nominatiivi (ovi) vai genetiivi (oven). Ohje on yksinkertainen: genetiivi on yhä suositeltava nesessiivirakenteen subjektin sijamuoto.
Rakenteet
Talvilomaillaan ja vesijuostaan
yhdysverbejä moneen lähtöön
Sari Vaula
Yhdysverbejä on pidetty epäsuomalaisena sanatyyppinä, mutta niillä on sijansa kielessämme. Osa niistä on täysin vakiintuneita, osa taas satunnaisia, eikä aina aivan neutraalejakaan.
Yhteen vai erilleen
Kahden persoonan loukussa
Sinä ja lapset syötte puuroa – vai syövät?
Riitta Korhonen
Kun lauseessa on kaksi eri persoonia edustavaa subjektia, ei predikaattiverbin muodon valinta ole välttämättä helppoa. Eipä sille aina ole edes mahdollista esittää selvää sääntöäkään.
Verbit