Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

”Voiko näin olla sanottu?” – Moniverbisten predikaattien liittomuodoista

Marjatta Palander

Suomen kielen olla-verbin ja partisiipin muodostamassa liitossa partisiippi (lahonnut, kuollut jne.) on mahdollista tulkita joko …

Rakenteet

Aatami ja emäntänsä – Adam ia henen Emendens

Silva Kiuru

Kiitos Kielikellon numerosta 3. Tässä vähän täydennystä lehden Kysyttyä-palstalla (s. 36) julkaistuun omistusliitteen käyttöä koskevaan …

Rakenteet

Laitteesta puuttui lisävarusteet

Raija Moilanen

Kirjoitetussa asiasuomessa predikaatti noudattaa tavallisesti subjektin lukua. Eräät lausetyypit saavat kuitenkin kirjoittajan epäröimään verbin muodon …

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Mikä on aggressiivi?

Sari Maamies

”Aggressiivi hivuttautuu suomen kieleen” otsikoi Helsingin Sanomat räväkästi 13.12.2007. Toimittaja oli haastatellut suomen kielen tutkijaa …

Tunteet ja asenteet

Olkoot, hoitakoovat itse! Kolmannen persoonan imperatiivi

Aila Mielikäinen

Yksikön ja monikon 3. persoonan imperatiivimuodot eroavat toisistaan. Yksikkö on n-loppuinen, monikko t-loppuinen: tulkoon, tulkoot. …

Taivutus ja johtaminen

Viisi varista istuu aidalla

Matti Räsänen

Viisi varista istuu aidalla – vai istuvatko ne? Onko lukusanailmauksen kanssa esiintyvä verbi yksikössä vai …

Yksikkö vai monikko

Saadaanko aikaan vai aikaiseksi?

Maija Länsimäki

Saadaanko aikaan vai aikaiseksi on yksi kielikeskustelun kiistakysymyksistä. Joitakuita jälkimmäinen ilmaus ärsyttää, toisten mielestä se …

Rakenteet

Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?

Heikki Hurtta

Kun lehdessä kirjoitetaan, että ”peruttu lento ei estänyt avun perillemenoa”, ymmärrämme kyllä lauseen merkityksen. Lähemmin tarkastellen ilmaus on kuitenkin ajatukseltaan epäjohdonmukainen. Ongelmana tällaisen kaltaisissa tavallisissa rakenteissa on määritteen ja pääsanan suhde.

Rakenteet

Poika tulee ja pojat tulevat – subjektin ja predikaatin kongruenssi

Laila Lehikoinen

Yksi puhutun ja kirjoitetun kielen selvimmin havaittavia eroja on subjektin ja predikaatin kongruenssi monikon kolmannessa persoonassa. Puheessa tavallisia ”pojat tulee” -rakenteita lipsahtaa joskus kirjoituksiinkin. Millaisia virheitä teksteistä löytää ja kuinka tavallista normin rikkominen loppujen lopuksi on?

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kuka paljastuu passiivin takaa?

Annastiina Viertiö

Suomen kielen passiivi edellyttää aina inhimillistä toimijaa. Väärin käytetyt passiivit saattavat huvittaa lukijaa, mutta niistä voi aiheutua myös haitallisia tulkintaongelmia. Muodollisesti oikein käytettykin passiivi voi joskus olla parempi korvata suoraluonteisella aktiivilla.

Verbit