Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Tilastokieli ”alentaa” ilmaisukykyä
Annastiina Viertiö
Parantua, heikentyä, lisääntyä, vähetä, tihetä, harveta – muutosta ilmaisevia verbejä on paljon. Kun kirjoitetaan tilastoista ja niiden osoittamista muutoksista, käytetään kuitenkin monesti vain verbejä nousta ja laskea. Tilastojen tulkitsijalta nimittäin unohtuu helposti, että arkipäivän maailmassa asioita tarkastellaan moniulotteisemmin eri näkökulmasta.
Sananvalinta
Aikataulukon arvoitus: suomen tempussysteemin perusteita
Erkki Lyytikäinen
”Viimeisten kiusausten säveltäjä kuoli”, otsikoi Helsingin Sanomat akateemikko Joonas Kokkosen kuolinuutisen viime vuoden lopulla. Lehdistössä …
Verbit
Mahdollistatteko vesijumppaamiseni?
Sari Maamies, Hannes Mäntyranta
Ensinnäkin kiitokset Irmeli Pääkkösen kielenkorjausta ja kielenhuoltoa käsitelleestä kirjoituksesta (Kielikello 1/1997). Se oli muuten hyvä, …
Keskustelua
”Oikeutettua” katkeruutta kesken ”ylimenokautta”
Terho Itkonen
”Finnairin henkilöstöryhmät herättivät myönteistä huomiota aikaisemmin tänä vuonna tinkimällä palkankorotuksista, jotta yhtiössä vältyttäisiin irtisanomisilta ja …
Verbit
Älä paru, älä kiru!
Riitta Eronen
Kielemme leimallisimpiin ominaisuuksiin kuuluu astevaihtelu. Yksinäiskonsonantit t, p ja k voivat edustaa sekä vahvaa että …
Taivutus ja johtaminen
Passiivin käyttöä
Matti Sadeniemi
Suomalaiset ovat yleensä hyvin halukkaita kielessänsä välttämään muukalaisuuksia. Nuoria lainasanoja pidetään jo sen vuoksi kartettavina, …
Verbit
”Missä lienee koittaa huomen?” Potentiaalin ongelmia
Anneli Räikkälä
Teonsanojen tapaluokista potentiaali eli mahtotapa näyttää tuottavan kirjoittajille päänvaivaa, ainakin kielitoimistoon esitetyistä kysymyksistä päätellen. Ongelmallista tuntuu olevan potentiaalin muodostus, esimerkiksi onko oikein sanoa tullenee ja päätettänee ja miten käytetään lienee-verbiä. Tässä kirjoituksessa erikoistutkija Anneli Räikkälä käsittelee potentiaalin muodostusta ja vähän käyttöäkin.
Verbit
Miksi ylti ja ylsi mutta ei tieti ja tiesi
Klaus Laalo
Suomen yleiskielessä on teonsanojen menneen ajan muodoissa toisaalta valittavissa ti- ja si-loppuisia rinnakkaismuotoja, esimerkiksi siinti ja siinsi, ylti ja ylsi, mutta toisaalta esiintyy vaihtelemattomasti jompikumpi imperfekti, esimerkiksi kynti, sieti, tiesi ja tunsi. Tämän vaihtelun taustasta ja yleiskielessä käytettävistä muodoista kirjoittaa filosofian tohtori Klaus Laalo, jonka väitöskirja käsittelee tätä imperfektimuotojen vaihtelua.
Taivutus ja johtaminen
Voiko puuttunut laskeutumislupa olla syyllinen? Attribuutin ja pääsanan ongelmia
Anneli Räikkälä
Radion aamu-uutisissa kerrottiin jokin aika sitten: ”Puuttuneen laskeutumisluvan vuoksi Finnairin kone pääsi lähtemään vasta illalla.” Ilmauksessa on jotakin nurinkurista. Siinä sanotaan koneen viivästymisen syyksi laskeutumislupa, mutta lupa määritellään puuttuneeksi. Miten puuttunut lupa voi mitään estää? Tällaisten ilmausten logiikkaa on syytä katsoa tarkemmin. Ne eivät nimittäin ole uutiskielessä eivätkä eräiden erikoisalojen teksteissä harvinaisia.
Verbit
Tähdenvälejä
Varsin yleinen on tapa olla aloittamatta virkettä numerolla. Lakiteksti noudattaa sitä ehdottomasti. Sen sijaan että …
Verbit