Hyvä lukija! Ruudullasi näkyy uudistunut Kielikello. Uudistuksen suunnittelu ja valmistelu aloitettiin hyvissä ajoin jo viime vuoden puolella, ja nyt tuli vihdoin aika painaa Julkaise-nappia.
Kielikellossa uutta on nyt moni asia, helpoimmin havaittavana tietenkin ulkoasu. Edellisen kerran lehden ilme vaihtui vuoden 2018 alussa, kun Kielikello muuttui kokonaan verkkolehdeksi. Ulkoasun päivittäminen on kuitenkin vain osa suurempaa muutosta, jossa lehden julkaisualusta on vaihtunut ja sen mukana myös monet tekniset asiat. Käyttäjä huomaa niistä muun muassa uudenlaisen hakutoiminnon, jolla voi etsiä tietoa Kielikellon juttuarkistosta. Se sisältää lähes kaikki lehdessä julkaistut tekstit vuodesta 1968 lähtien, yhteensä yli 3 000 kirjoitusta. Tämän suuren aineiston siirto julkaisujärjestelmästä toiseen on tehty koneellisesti, mutta ihan kaikkeen tekniikka ei taivu. Ihmisvoimin tehtävää työtä on paljon, ja kaikkea emme valitettavasti ole ehtineet vielä saada valmiiksi. Viimeistelytyö kuitenkin etenee koko ajan, uusimmista vanhempiin teksteihin.
Suuri muutos on myös se, että Kielikello ei enää ilmesty numeroittain, vaan uusia kirjoituksia julkaistaan vähän kerrallaan ja lyhyemmin väliajoin kuin ennen. Jotta tieto uudesta sisällöstä ei jäisi kiinnostuneilta lukijoilta huomaamatta, lähetämme nelisen kertaa vuodessa uutiskirjeen, johon kokoamme uutiskirjeiden välissä ilmestyneet jutut sekä muuta ajankohtaista kieliasiaa. Näin voi pysyä kärryillä siitä, mitä Kielikellossa tapahtuu, vaikkei seuraisikaan Kielikellon sivuja tai Kotimaisten kielten keskuksen somekanavia. – Kaikki noin 24 000 Kielikellon entisen ilmestymisviestin tilaajaa saavat tästä lähtien uutiskirjeen. Sen voi myös tilata esimerkiksi tämän sivun ylä- ja alalaidasta löytyvän linkin kautta.
Kaikkein tärkein on kuitenkin ennallaan, nimittäin Kielikellon sisältö. Tavoitteenamme on edelleen tarjota lukijoille monipuolisesti näkymiä kielen maailmaan, niin kielenhuollon kuin kielentutkimuksenkin näkökulmasta. Kielikellossa pohditaan kielen käyttöön liittyviä kysymyksiä, annetaan ohjeita ja suosituksia ja tarkastellaan kielen normeja, mutta kerrotaan myös yleisesti kielen ilmiöistä sekä kielen merkityksestä ja asemasta yhteiskunnassa.
Uuden Kielikellon ensimmäisessä kattauksessa on asiaa sopimuskielestä ja sen parantamisesta sopimusmuotoilun keinoin sekä tekoälyyn perustuvan ohjelman hyödyntämisestä selkeän kielen kirjoittajan apuna. Tarjolla on myös tietoa pilapiirtäjä Karin ja Retuperän WBK:n panoksesta suomenkielisten soittimennimien kehittämisessä sekä vastaus ajankohtaiseen kysymykseen Alexander-nimen tavuttamisesta: uuden presidenttimme etu- ja sukunimestä on tullut viime viikkoina useita kysymyksiä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvontaan.
Kieli kiinnostaa monia ja herättää kielen ilmiöiden havainnointiin taipuvaisten mielessä alati uusia kysymyksiä. Kielikellon tehtävä on tuoda näitä kysymyksiä näkyviksi ja yrittää tarjota myös vastauksia. Toivomme, että tulevaisuudessakin niin vanhat kuin uudet lukijat löytävät Kielikellosta hyödyllistä tietoa ja aineksia pohdintoihin – ja niiden lisäksi vähän viihdettäkin!
Katso myös
Kielikellon taustaa: Vihkosesta verkkolehdeksi (Kielikello 4/2023)(siirryt toiseen palveluun)
Kielikellon uudistus on osa Kotimaisten kielten keskuksessa meneillään olevaa suurta verkkojulkaisuhanketta. Uudistuneet Kielitoimiston ohjepankki ja Språkbruk-lehti julkaistiin jo vuoden 2023 puolella. Sivustot kotus.fi ja sprakinstitutet.fi uudistetaan tämän vuoden aikana.
Kielitoimiston ohjepankki(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Språkbruk(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)