Vuosi: 2024
Kaasuvalotusta vai sumutusta?
Ilona Paajanen
Kysymys Netissä on kirjoiteltu viime aikoina paljon gaslighting-ilmiöstä. Onko sanalle olemassa hyvää suomennosta? Vastaus Englannin …
Uudissanat
Viranomaisviestintää sarjakuvan keinoin
Eliisa Pitkäsalo, Vaula Haavisto
Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville, mutta tietoa palveluista on saatavilla yleensä vain kirjallisesti. Kirjoitettu kieli ei kuitenkaan palvele kaikkia kielenkäyttäjiä. Sarjis-hankkeessa on selvitetty, voisiko viestinnässä hyödyntää myös sarjakuvaa.
Virka- ja lakikieli
Moni- ja rinnakkaiskieliset käytänteet tutuiksi
Leena Nissilä
Monikielisille työyhteisöille suunnattu opas tarjoaa apua arjen vuorovaikutustilanteisiin.
Julkaisuja
Paperilta biteiksi Matka Nykysuomen sanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan
Minna Haapanen
Suomen yleiskieltä kuvaavien yksikielisten sanakirjojen historia alkoi Nykysuomen sanakirjasta noin seitsemänkymmentä vuotta sitten. ”Nykäriä” ovat seuranneet Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja, jotka eri nimistään huolimatta ovat oikeastaan saman sanakirjan jatkumo: kukin uusi laitos ja päivitys rakentuu edellisen varaan sitä muokaten ja täydentäen. Näiden sanakirjojen merkitys yleiskielen ylläpitäjänä sekä kulttuurisen tiedon välittäjänä on suuri.
Sanakirjat ja sanastot
Sanastokeskus 50 vuotta erikoiskielten kehittäjänä
Katri Seppälä, Mari Suhonen
Kaikille tuttu yleiskielen sanasto ja ilmaisuvarat ovat viestinnän ydin, mutta kun on kyse johonkin erikoisalaan liittyvistä asioista, tarvitaan yleiskielen lisäksi alan termistöä. Jotta termejä osataan käyttää yhtenäisesti ja termien merkityksiä avata muillekin kuin aiheen asiantuntijoille, voidaan tarvita terminologista sanastotyötä. Sen asiantuntija Suomessa on Sanastokeskus ry.
Erikoisalojen sanat
Mitä tervehdys kertoo puhujasta?
Suomen- ja ruotsinkielisten käsityksiä toisen kieliryhmän tervehdyksistä
Anu Rouhikoski
Mitä tervehdyssanoja suomenruotsalaiset käyttävät? Entä millaisia ajatuksia ruotsinkielisillä on suomenkielisten tervehdyksistä? Uudet kyselyaineistot valaisevat sitä, minkälaisia käsityksiä eri kansalliskielten puhujilla on toistensa tervehtimiskäytänteistä.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Korreet jorriinit
Riikka Tervonen
Syyskesällä hehkuvilla daalioilla on monta väriä, muotoa ja nimitystä. Murteissa kukoistaa joriini-nimi eri asuineen.
Murteet ja slangi
Tieteen yleistajuistaja vetää rajoja ja kurkottaa niiden yli
Elina Vitikka
Tutkimustietoa tuotetaan valtavia määriä, mutta julkisuudessa se kilpailee näkyvyydestä monenlaisten näkökulmien ja mielipiteiden kanssa. Tieteen yleistajuistajan onkin tärkeää osoittaa, mikä esitetystä tiedosta perustuu tutkimukseen ja mikä ei. Toisaalta on tärkeää myös kurkottaa rajojen yli ja luoda keskustelua eri näkökulmien edustajien välille.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Säädöskielen käytettävyyttä tutkimassa Laki niin kuin se luetaan
Riitta Suominen
Lakiteksti on usein niin vaikeaa, että asiantuntijakaan ei ymmärrä sitä ongelmitta. Epäkohtien tunnistamiseen ja korjaamiseen tarvitaan menetelmiä, joiden avulla ongelmiin pystytään puuttumaan syvällisemmin kuin peruskielenhuollossa. Käytettävyystestein on mahdollista ennakoida ja parantaa lukukokemusta, ja pulmat ovat ratkaistavissa kielen ja lainvalmistelun ammattilaisten yhteistyöllä.
Virka- ja lakikieli
Miten eritaustaiset lukijat ymmärtävät lakitekstiä?
Joanna Rydzewska-Siemiątkowska
Lakien ja säädösten kieltä pidetään yleisesti vaikeaselkoisena. Mistä vaikeus syntyy ja miten eri lukijaryhmät ymmärtävät säädöstekstejä? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin etsittiin vastauksia Kotimaisten kielten keskuksen koordinoimassa Säädöskielen ymmärtäminen -tutkimushankkeessa.
Virka- ja lakikieli
