Vuosi: 2024
Lemmikit karkuteillä, somessa ja päiväkodissa
Pronomini ”hän” viittaamassa muunlajisiin lehtikielessä
Katri Priiki
Lemmikkien ”hänittely” on monelle tuttu ilmiö puhutusta kielestä. Yleiskielen normin mukaan persoonapronominit kuitenkin viittaavat vain ihmisiin. Siitä huolimatta toisenlajisiin viittaavia hän- ja he-pronomineja tavataan yhä useammin myös yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä, jopa arvostettujen päivälehtien sivuilla. Mistä ilmiössä on kyse?
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Karjankutsut – eläinten kanssa käytetty kielimuoto
Anni Jääskeläinen
Karjankutsuja on perinteisesti pidetty kansanmusiikin alaan kuuluvana ilmiönä, onhan näille ”huikkauksille” ominaista melodisuus. Karjankutsuja voidaan kuitenkin tarkastella myös kielenkäytön tapana, kielimuotona, jota käytetään vain määrätilanteissa. Erikoisen tästä kielimuodosta tekee se, että sitä käytetään ihmisen ja toislajisen välisessä viestinnässä.
Kielimuodot
Onko tavuviiva tarpeeton?
Sari Maamies
Kysymys Voiko tavuviivan jättää pois, kun jakaa sanan kahdelle riville? Tällaista näkee usein esimerkiksi pakkausteksteissä …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Identiteetin ilmaisemista ja vallankäyttöä Paikannimet amerikansuomalaisten kirjeissä
Hanna Virranpää
Pohjois-Amerikkaan muuttaneet siirtolaiset omaksuivat uuteen maahan asettuessaan siellä käytössä olleet englanninkieliset paikannimet. Näitä nimiä he käyttivät kirjeissä, joita lähettivät Suomeen sukulaisille. Mitä kirjeistä löytyvät paikannimet voivat kertoa kirjoittajista, entä historiasta ja vallasta?
Paikannimet
Yötöitä ja työ-öitä
Henri Satokangas
Kysymys Onko sana työyö yleiskielen suositusten mukainen? Vastaus Yhdyssana työyö ei ole kovin laajassa käytössä, …
Sananvalinta
Kaasuvalotusta vai sumutusta?
Ilona Paajanen
Kysymys Netissä on kirjoiteltu viime aikoina paljon gaslighting-ilmiöstä. Onko sanalle olemassa hyvää suomennosta? Vastaus Englannin …
Uudissanat
Viranomaisviestintää sarjakuvan keinoin
Eliisa Pitkäsalo, Vaula Haavisto
Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville, mutta tietoa palveluista on saatavilla yleensä vain kirjallisesti. Kirjoitettu kieli ei kuitenkaan palvele kaikkia kielenkäyttäjiä. Sarjis-hankkeessa on selvitetty, voisiko viestinnässä hyödyntää myös sarjakuvaa.
Virka- ja lakikieli
Moni- ja rinnakkaiskieliset käytänteet tutuiksi
Leena Nissilä
Monikielisille työyhteisöille suunnattu opas tarjoaa apua arjen vuorovaikutustilanteisiin.
Julkaisuja
Paperilta biteiksi Matka Nykysuomen sanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan
Minna Haapanen
Suomen yleiskieltä kuvaavien yksikielisten sanakirjojen historia alkoi Nykysuomen sanakirjasta noin seitsemänkymmentä vuotta sitten. ”Nykäriä” ovat seuranneet Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja, jotka eri nimistään huolimatta ovat oikeastaan saman sanakirjan jatkumo: kukin uusi laitos ja päivitys rakentuu edellisen varaan sitä muokaten ja täydentäen. Näiden sanakirjojen merkitys yleiskielen ylläpitäjänä sekä kulttuurisen tiedon välittäjänä on suuri.
Sanakirjat ja sanastot
Sanastokeskus 50 vuotta erikoiskielten kehittäjänä
Katri Seppälä, Mari Suhonen
Kaikille tuttu yleiskielen sanasto ja ilmaisuvarat ovat viestinnän ydin, mutta kun on kyse johonkin erikoisalaan liittyvistä asioista, tarvitaan yleiskielen lisäksi alan termistöä. Jotta termejä osataan käyttää yhtenäisesti ja termien merkityksiä avata muillekin kuin aiheen asiantuntijoille, voidaan tarvita terminologista sanastotyötä. Sen asiantuntija Suomessa on Sanastokeskus ry.
Erikoisalojen sanat
