Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Taipuuko titteli?

Anneli Räikkälä

Vuonna 1979 Kielikellossa 2 käsiteltiin henkilönnimen edessä olevan määritteen, ammatti- tai arvonimen (”tittelin”), taivuttamista. Taipumisen ja taipumattomuuden periaate ei näytä kielen rakenteessa olevan kovin vahva, koska asiaa usein kysytään kielitoimistosta. Korva ei siis aina toimi. Seuraavassa kerrataan tittelin taipumisen pääperiaatteet.

Taivutus ja johtaminen

Tuliko romanian Cristina toiseksi?

Silva Kiuru

Joulukuun 14. päivänä päättyivät kuudennet Sibelius-viulukilpailut. Kun suomalaisia oli finaalikierroksen kahdeksan kilpailijan joukkoon päässyt kaksi, …

Kirjoitusasu ja ääntäminen

faksi

Kielitoimistolta oli usein tiedusteltu telekopiolaitteeseen liittyvän puhelinnumeron ilmaisemista. Lautakunta katsoi, että sana faksi käy luetteloihin, …

Suomen kielen lautakunta

Hyperhyvää vai huippuhuonoa? Tarpeellisista ja tarpeettomista vahvistussanoista

Matti Punttila

Taistelu lukijoiden ja kuulijoiden huomiosta on kovaa. Tilanne on hiukan samantapainen kuin monissa nykyisissä koululuokissa: …

Yhteen vai erilleen

Kaunotar elää, laamannitar on kuollut

Katriina Kyrölä

Suomen kielessä ei ole kieliopillista sukua kuten useimmissa indoeurooppalaisen kieliryhmän kielissä. Suomen kielen sanat eivät siis erota feminiiniä maskuliinista. Kielessämme on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta, joita on käytetty naissanojen tuottamiseen: -tar ja -tär (näyttelijätär), -kko ja -kkö (karjakko), -ska ja -skä (professorska) sekä -nna (rovastinna).¹

Taivutus ja johtaminen

Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?

Irmeli Pääkkönen

Ihmisestä ei saa sanoa se. Tämä meille opetettiin jo koulun alaluokilla tai ehkä ennemminkin, silloin …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?

Esko Koivusalo

Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. …

Taivutus ja johtaminen

Älä paru, älä kiru!

Riitta Eronen

Kielemme leimallisimpiin ominaisuuksiin kuuluu astevaihtelu. Yksinäiskonsonantit t, p ja k voivat edustaa sekä vahvaa että …

Taivutus ja johtaminen

”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”

Matti Vilppula

Eräs viime kevään abiturientti kuvaili ylioppilasaineessaan sairaalatyötä mm. näin: ”Aamulla keräillään sängystä yön aikana putoilleet …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Keskeinen – keskinen, puoleinen – puolinen

Matti Sadeniemi

SKS:n kielivaliokunnan työjaosto otti käsitelläkseen sanaparit keskeinen – keskinen ja puoleinen – puolinen, joiden käytössä …

Taivutus ja johtaminen