Oikeinkirjoitus ja kielioppi
”Asia on eri”
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Tämä on eri asia, asumme eri maissa: tällä tavoin eri-sanaa käytetään yleiskielessä. Eri ei siis …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Tarkastellessa vai tarkasteltaessa?
Nollapersoonan ja passiivin työnjako temporaalisessa lauseenvastikkeessa
Lauri Hauru
Arkiset havainnot ja uutisteksteistä kerätty aineisto osoittavat, että subjektittomat tarkastellessa– ja tutkiessa-tyyppiset aktiivimuodot pyrkivät usein tarkasteltaessa– ja tutkittaessa-passiivimuotojen reviirille lauseenvastikkeissa. Millaisissa yhteyksissä muodot pyrkivät sekoittumaan? Entä mitä merkityksen ja rakenteen piirteitä sekoittumiseen voi liittyä?
Verbit
Elämää taigalla – vai taigassa?
Ella Hyvönen
Kysymys ”Tutkija vieraili taigalla”, luki lehdessä jokin aika sitten. Taiga-sanan taivutus herätti kysymyksiä: vierailiko tutkija …
Taivutus ja johtaminen
Hämähäkin tapaus
Aurora Salmi
Kysymys Onko hämähäkki yhdyssana? Vastaus Hämähäkki näyttää koostuvan kahdesta yhteen kirjoitettavasta osasta: hämä ja häkki. …
Yhteen vai erilleen
Stadiässä – kokoaan suurempi äänne
Henna Leskelä
Kielitieteilijät ja historioitsija kertovat ”helsinkiläisen s:n pitkän ja laajan tarinan”.
Julkaisuja
”Sekä suolaista ja makeaa”
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Tarjolla on sekä suolaista että makeaa: näin muodostetaan parikonjunktion sisältävä rinnastus yleiskielessä. Tällaisten ilmausten sijaan näkee myös asiateksteissä kuitenkin käytettävän lisäksi rakennetta ”sekä suolaista ja makeaa” ja joskus jopa pelkkää että-rinnastusta ”suolaista että makeaa”. Mistä on kyse?
Yleiskieli ja puhekieli
Mustikalla ja rokotuksella
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Yövytkö hotellissa vai hotellilla? Käytkö kalassa vai kalalla, koronatestissä vai -testillä? Sisä- ja ulkopaikallissijojen rajat häilyvät ja herättävät tunteikastakin keskustelua.
Yleiskieli ja puhekieli
Saako lemmikkiin viitata hän-pronominilla?
Kielenkäyttäjien käsitykset pronominien sopivasta käytöstä vaihtelevat
Katri Priiki
Suomen kirjakielen normin mukaan pronominit hän ja he viittaavat ainoastaan ihmisiin. Eläimiin ja muihin tarkoitteisiin viitataan pronomineilla se ja ne. Normista poikkeaminen ja erityisesti eläimeen viittaaminen hän-pronominilla herättää keskustelua. Verkkokeskustelun analyysi paljastaa, että kielenkäyttäjien käsitykset ilmiön syistä ja asenteet sitä kohtaan vaihtelevat.
Tunteet ja asenteet
Miksi Heikkisessä on -nen ja Mattilassa -la?
Petra Saarnisto
Kysymys Mitä tarkoittavat johtimet -nen ja -la sukunimissä? Vastaus Johtimella -nen on suomen kielessä useita …
Henkilönnimet
Kolmen pisteen käytöstä ja merkityksistä…
Tuomo Niiranen
Kolme pistettä on monitulkintainen välimerkki, jolla on useita tehtäviä. Sitä hyödynnetään arkisessa viestittelyssä ja verkon keskustelupalstoilla eri tarkoituksissa aina tunnelmoinnista sarkasmiin.
Tunteet ja asenteet