Kysymys
”Professori tutkijaryhmineen selvitti” vai ”selvittivät” – tuleeko verbi yksikköön vai monikkoon? Mikä muoto tuo ryhmineen on?
Vastaus
Kyseessä on melko vähän käytetty sijamuoto nimeltään komitatiivi – teksteissä sitä esiintyy Ison suomen kieliopin mukaan kaikista sijamuodoista vähiten. Professori tutkijaryhmineen -tyyppisissä ilmauksissa verbi tulee yksikköön: ”professori tutkijaryhmineen selvitti”. Tässä saattaa hämmentää muodon ja merkityksen välinen ristiriita: tekijöitä on useita (professori ja tutkijaryhmän jäsenet), mutta verbi on silti yksikkömuotoinen. Tämä johtuu siitä, että ilmauksen pääsana professori on yksikössä. Tutkijaryhmineen määrittää tuota sanaa. Jos taas pääsana on monikkomuotoinen, verbikin on monikossa: ”opiskelijat kysymyksineen saapuivat”.
Komitatiivimuoto sisältää monikon i-tunnuksen ja komitatiivin ne-tunnuksen sekä omistusliitteen (tässä korostettu):
Lähden lomalle puolisoineni.
Hän osallistui illalliselle kollegoineen.
Adjektiivimääritteeseen ei tule omistusliitettä:
Laulaja yöpyi hotellissa pienine lapsineen.
Suomen kirjakieltä kehitettäessä 1800-luvulla käytiin keskustelua yksikkömuotoisesta komitatiivista (”tohtori rouvaneen”) ja siitä, voisiko sellaisen muodostaa kirjakieleen symmetrian vuoksi. Nykykielessä on kuitenkin vain yksi komitatiivimuoto, joka voi siis olla kaksitulkintainen: laulaja lapsineen – onko lapsia yksi vai useampi?
Komitatiivilla ilmaistaan Ison suomen kieliopin mukaan omistusta tai muuta kuuluvuussuhdetta. Sitä käytetään ensinnäkin kuvailevasti viittaamassa kokonaisuuden osaan: kissa kiiluvine silmineen, ranta lintutorneineen. Lisäksi sillä ilmaistaan seurassa olijaa (’kenen tai minkä kanssa’): sinä perheinesi, toimittajat monine ystävineen. Komitatiivilla kerrotaan myös jonkinlaisesta omistus- tai hallintasuhteesta: te rahoinenne, yleisö palautteineen. Lauseessa komitatiivisijainen sana voi sijaita pääsanan vieressä tai kauempana siitä: ”laulaja pienine lapsineen saapui paikalle” tai ”laulaja saapui paikalle pienine lapsineen”.
Komitatiivia esiintyy myös joissain vakiintuneissa sanontatyypeissä, kuten pullo poikineen, niine hyvineen, häntineen päivineen.
Lue lisää
Iso suomen kielioppi: § 1264 Mies pitkine partoineen, lähden perheineni(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Katja Litola 2015: Vastoinjärkinen komitatiivi. Kiista komitatiivin yksiköstä kansalliskielen projektissa (pro gradu, Helsingin yliopisto)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Taru Kolehmainen 2010: Montako sijamuotoa? (Kielikello 4/2010)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)