Siirry sisältöön

sijamuodot

Potilaalla on oireita – lääkäriadessiivi

Riina Klemettinen

​​​​​​​Luultavasti jokainen lääketieteen kielen kanssa askaroiva on kuullut niin sanotusta lääkäriadessiivista ja arvatenkin saanut neuvon välttää sitä. Monesti adessiivi on kuitenkin lääketieteellisessäkin tekstissä sopiva sijamuoto halutun merkityksen ilmaisemiseen.

Rakenteet

Miniatyyrihahmoja: lääkäri, hoitaja ja potilas.

Jopas tulit, sano Kukkola käkee

Nina Kamppi

Murteiden ja yleiskielen erot eivät ilmene vain sanastossa ja sanojen muodoissa, vaan sanaa laajempienkin kokonaisuuksien muodostamisessa on vaihtelua. Esimerkiksi kun yleiskielessä puhutaan lapsille tai lapsista, murteissa on voitu puhua lapsia.

Murteet ja slangi

Käki männyn oksalla, taustalla sinitaivas.

Professori tutkijaryhmineen

Henna Leskelä

Kysymys ”Professori tutkijaryhmineen selvitti” vai ”selvittivät” – tuleeko verbi yksikköön vai monikkoon? Mikä muoto tuo …

Yksikkö vai monikko

Kaksi mustavalkoista kuvaa, joista ylemmässä nuori nainen käyttää mikroskooppia pöydän ääressä. Hänen takanaan lasiovisessa kaapissa on erilaisia etiketein varustettuja pulloja. Alemmassa kuvassa nuori mies käyttää mikroskooppia ilmeisesti samassa talossa, ellei jopa huoneessa.

Toisiksi hienoin suurilta osin: i-tartuntoja
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Toiseksi suurin ja monelta osin ovat kaksi hyvin erityyppistä rakennetta, joilla on kuitenkin jotain yhteistä. Molemmissa on nimittäin vain pääsanassa i (suurin, osin), jolla on selvä tai ehkä joskus vähemmänkin selvä kieliopillinen tehtävä. Käytössä kuitenkin näkee myös ilmauksia, joissa määrite näyttää osin mukautuneen pääsanaan: toisiksi suurin ja vaihtelevissa määrin. – Millaisesta ilmiöstä on kyse?

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Tunturin rinteellä ruska. Varvut hohtavat punaisina.

Elämää taigalla – vai taigassa?

Ella Hyvönen

Kysymys ”Tutkija vieraili taigalla”, luki lehdessä jokin aika sitten. Taiga-sanan taivutus herätti kysymyksiä: vierailiko tutkija …

Taivutus ja johtaminen

Etualalla havupuita, taustalla vesistöä ja sen takana kukkuloita.

Kielineuvonnan vuosi 2020

Riitta Korhonen

Kielitoimiston neuvonnasta kysytään vuosittain mitä moninaisimpia kysymyksiä sekä puhelimitse että sähköpostitse. Neuvojat ovat kielen ja kielenkäytön asiantuntijoita, jotka vastaavat osaan kysymyksistä rutiinilla, mutta välillä vastaamiseen tarvitaan kollegoiden apua. Tarvittaessa kysyjä myös ohjataan toisaanne kyseisen erikoisalan varsinaisten asiantuntijoiden puoleen.

Merkit, numerot ja lyhenteet

Jokelankylästä Itikkaperälle
paikallissijan valinta kotimaisissa asutusnimissä

Elina Wihuri

Paikannimet taipuvat yleensä joko ulko- tai sisäpaikallissijassa: ollaan Apilistossa, tavataan Nihtiöllä. Nimen taivutustavasta saadaan parhaiten tietoa kysymällä paikkakunnan asukkailta. Vuosien mittaan taivutuksessa voi tapahtua myös muutoksia. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nimien paikallissijataivutuksessa tapahtunutta kehitystä.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kuittia?

Sari Maamies

Kysymys Kun kaupan kassalla ostokset on maksettu, seuraa usein myyjän kysymys: ”Kuittia?” Miten tällainen myyjien …

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Poika nimeltä Päivi

Henna Leskelä

Kysymys Voiko sanoa mies nimeltä Hannu, vai onko vain mies nimeltään Hannu suosituksen mukainen vaihtoehto? …

Rakenteet

Pidemmittä puheitta – abessiivi

Auroora Vihervalli

”Takitta”, ”surutta” ja ”poikkeuksetta” ovat abessiivimuotoja. Vaikka abessiivi kuuluu sijamuodoista vähiten käytettyihin, sillä on omat tarpeelliset ja tyypilliset käyttöyhteytensä.

Taivutus ja johtaminen