sijamuodot
Väkevä esitys Argentiinalta!
Sari Maamies
Kysymys Varsinkin urheiluselostuksissa tuntuvat yleistyneen englannin by- ja ruotsin av-rakenteita matkivat lauserakenteet, kuten väkevä esitys …
Kysyttyä
Laskiaispulla hillolla – maistuuko?
Riitta Korhonen
Laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla? Tämä on tärkeä makukysymys, mutta se on pitkään ollut myös kielikysymys: sopiiko -lla/-llä-päätteistä eli adessiivimuotoa käyttää ’jollakin varustettuna olemisen’ merkityksessä substantiivi-ilmausten yhteydessä?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Mennäänkö kuopioitse vai sittenkin Kuopioitse?
Erkki Lyytikäinen
Kielikellon 1/2015 kysymyspalstalla käsitellään erisnimikantaisia prolatiivimuotoja (Kuopioitse ’Kuopion kautta’, twitteritse tai Twitteritse ’Twitterin välityksellä’). Lehti …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Twitteritse ja Tampereitse
Sari Maamies
Kysymys: Kirjoitetaanko -itse-loppuiset sanat (kuten meritse, maitse) isolla vai pienellä alkukirjaimella, jos ne on muodostettu …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Nesessiiviverbien subjekti
Siina Autio, Katriina Martikainen-Lauttamus
Kielikellon numerossa 4/2012 oli hieman hämmentävä teksti ja infonurkka nesessiivirakenteiden subjektin sijamuodosta. Ohjeeksi annettiin: ”Kun …
Kieli yhteiskunnassa
Montako sijamuotoa?
Taru Kolehmainen
Kysymys: Kuinka monta sijamuotoa on suomen kielessä? Aikoinaan koulussa opetettiin, että niitä on viisitoista. Tähän …
Kysyttyä
Kuka keksi sisäolennon?
Riitta Hyvärinen, Petri Lauerma
Kysymys: Ovatko sisäolento, ulkotulento ja muut sijamuotojen suomenkieliset nimet Elias Lönnrotin keksimiä? Vastaus: Ulkotulennolla ja …
Sanojen taustaa
Palvelujen vai palveluiden? Monikon genetiivimuotojen vaihtelusta
Matti Räsänen
Sanotaanko palvelujen vai palveluiden? Vai olisiko muoto sittenkin palveluitten? Entä klassikkojen vai klassikoiden? Kaikki nämä muodot ovat mahdollisia. Miten ja miksi monikon genetiivin muoto näin vaihtelee?
Artikkeli
Näkyykö taivaalla salamia?
Salli Kankaanpää
Sanan salama monikkotaivutus aiheuttaa joskus päänvaivaa. Pitäisikö taivuttaa salamoita vai salamia? Yleiskielessä salama taipuu monikossa …
Kysyttyä
Rakkaudella – tavan adessiivista
Taru Kolehmainen
Miksi sellaiset ilmaukset kuin suurella vaivalla, puhua kovalla äänellä tai päästä helpolla tuntuvat korvaan paremmilta kuin esittää antaumuksella, suhtautua kunnioituksella tai tehdä kiireellä? Millä perusteilla jälkimmäisiä on pidetty perinteisesti ”huonona kielenä”? Mitä yhteisiä piirteitä niillä on? Tässä artikkelissa etsitään vastauksia näihin tavan adessiivia koskeviin kysymyksiin.
Artikkeli