lakikieli
Säädöskieli – mahdotonta ymmärtää?
Eeva Attila
Lainsäädäntö muodostaa yhteiskunnan toiminnan perustan, ja lait ovat kokonaisuudessaan kieltä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten ne on kirjoitettu. Säädöskielestä kannattaakin olla kiinnostunut.
Kielimuodot
Milloin kuntavaalit-sana otettiin käyttöön?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Milloin kunnallisvaalit muuttuivat nimeltään kuntavaaleiksi? Vastaus Suomessa järjestettiin pitkään kunnallisvaaleja, mutta vaalien nykyinen nimitys …
Sanojen taustaa
Sanojen merkitys syntyy tekstilajista
Elisa Kotiniemi
Käytämme jokapäiväisessä kielessä usein sellaisia suurpiirteisiä ilmauksia kuin ”joustava” ja ”yleensä”. Voiko tällaisia sanoja käyttää laki- ja virkakielessä samalla tavoin kuin kahvipöydässä?
Kielimuodot
Lemmen varjopuolella
seksuaalisanastoa Ruotsin vallan aikaisissa lakiteksteissä
Elina Heikkilä
Laissa ei puhuta rakkaudesta, ainoastaan sukupuoliyhteydestä joko väärän kumppanin kanssa tai vähintäänkin väärässä tilanteessa, siis rangaistavasta teosta. Itse sukupuoliaktilla on harvoin todistajia, mutta todistuksesta käy naisen raskaudentila ja lapsen synnyttäminen. Miten tämä kaikki näkyy sananvalinnassa?
Kielimuodot
Suomen lakikielen velvoittavuus
erään kyselytutkimuksen satoa
Joanna Rydzewska-Siemiątkowska
Puolalainen kielentutkija Joanna Rydzewska-Siemiątkowska on selvittänyt velvoittavien, sallivien ja kieltävien ilmausten käyttöä suomen lakiteksteissä. Hänen havaintonsa ovat hyödyksi mm. säädöskielen kehittämisessä.
Kielimuodot
Uusia säädöskielen apuneuvoja julki Smolnassa
Matti Räsänen
Valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunta järjesti helmikuussa 2017 tilaisuuden, jossa julkistettiin uudistettu Svenskt lagspråk i Finland …
Kielimuodot
Lakikielen ymmärrettävyys
rajankäyntiä ammattikielen ja yleiskielen välillä
Aino Piehl
Lakikielen ymmärrettävyyden parantaminen on kaikkien etu. Lainlaatijoiden ja kielenhuoltajien yhteishankkeissa on selvitetty, millaisia muutoksia lain valmistelijat hyväksyvät.
Kielimuodot
Onko laki sama kaikille?
Lakitekstien viittaukset
Vesa Heikkinen, Hanna Hämäläinen
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite selkeyttää säädöskieltä. Tavoitetta tukee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa meneillään oleva tutkimus, joka koskee lakiteksteihin sisältyviä viittauksia toisiin teksteihin ja itseensä. Millaiset mahdollisuudet kansalaisilla on ymmärtää tällaisia ”tekstitekstejä”?
Kielimuodot
Lakitekstissä ja taikka tai
Aino Piehl
Kielenhuollon ohjeissa on kehotettu välttämään kahden konjunktion yhdistelmää ja/tai. Sitä kuitenkin käytetään jonkin verran täsmällisyyttä tavoittelevissa teksteissä. Suomalaisiin lakiteksteihin se ei kuitenkaan kuulu.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kappale oikeuskielen historiaa
Matti Räsänen
Vuosi 1759 on käännekohta Suomen oikeuskielen historiassa. Tuolloin ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen lakikirja, vuoden 1734 lain …
Kieli yhteiskunnassa
