Siirry sisältöön

lakikieli

Säädöskieli – mahdotonta ymmärtää?

Eeva Attila

Lainsäädäntö muodostaa yhteiskunnan toiminnan perustan, ja lait ovat kokonaisuudessaan kieltä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten ne on kirjoitettu. Säädöskielestä kannattaakin olla kiinnostunut. ​​​​​​​

Virka- ja lakikieli

Milloin kuntavaalit-sana otettiin käyttöön?

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Milloin kunnallisvaalit muuttuivat nimeltään kuntavaaleiksi? Vastaus Suomessa järjestettiin pitkään kunnallisvaaleja, mutta vaalien nykyinen nimitys …

Sanojen taustaa

Rivi vaalimainoksia telineissä puiston laidalla.

Sanojen merkitys syntyy tekstilajista

Elisa Kotiniemi

Käytämme jokapäiväisessä kielessä usein sellaisia suurpiirteisiä ilmauksia kuin ”joustava” ja ”yleensä”. Voiko tällaisia sanoja käyttää laki- ja virkakielessä samalla tavoin kuin kahvipöydässä?

Virka- ja lakikieli

Lemmen varjopuolella
seksuaalisanastoa Ruotsin vallan aikaisissa lakiteksteissä

Elina Heikkilä

Laissa ei puhuta rakkaudesta, ainoastaan sukupuoliyhteydestä joko väärän kumppanin kanssa tai vähintäänkin väärässä tilanteessa, siis rangaistavasta teosta. Itse sukupuoliaktilla on harvoin todistajia, mutta todistuksesta käy naisen raskaudentila ja lapsen synnyttäminen. Miten tämä kaikki näkyy sananvalinnassa?

Vanha kirjakieli

Suomen lakikielen velvoittavuus
erään kyselytutkimuksen satoa

Joanna Rydzewska-Siemiątkowska

Puolalainen kielentutkija Joanna Rydzewska-Siemiątkowska on selvittänyt velvoittavien, sallivien ja kieltävien ilmausten käyttöä suomen lakiteksteissä. Hänen havaintonsa ovat hyödyksi mm. säädöskielen kehittämisessä.

Virka- ja lakikieli

Uusia säädöskielen apuneuvoja julki Smolnassa

Matti Räsänen

Valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunta järjesti helmikuussa 2017 tilaisuuden, jossa julkistettiin uudistettu Svenskt lagspråk i Finland …

Virka- ja lakikieli

Lakikielen ymmärrettävyys
rajankäyntiä ammattikielen ja yleiskielen välillä

Aino Piehl

Lakikielen ymmärrettävyyden parantaminen on kaikkien etu. Lainlaatijoiden ja kielenhuoltajien yhteishankkeissa on selvitetty, millaisia muutoksia lain valmistelijat hyväksyvät.

Virka- ja lakikieli

Onko laki sama kaikille?
Lakitekstien viittaukset

Vesa Heikkinen, Hanna Hämäläinen

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite selkeyttää säädöskieltä. Tavoitetta tukee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa meneillään oleva tutkimus, joka koskee lakiteksteihin sisältyviä viittauksia toisiin teksteihin ja itseensä. Millaiset mahdollisuudet kansalaisilla on ymmärtää tällaisia ”tekstitekstejä”?

Virka- ja lakikieli

Lakitekstissä ja taikka tai

Aino Piehl

Kielenhuollon ohjeissa on kehotettu välttämään kahden konjunktion yhdistelmää ja/tai. Sitä kuitenkin käytetään jonkin verran täsmällisyyttä tavoittelevissa teksteissä. Suomalaisiin lakiteksteihin se ei kuitenkaan kuulu.

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kappale oikeuskielen historiaa

Matti Räsänen

Vuosi 1759 on käännekohta Suomen oikeuskielen historiassa. Tuolloin ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen lakikirja, vuoden 1734 lain …

Julkaisuja