lakikieli
Insesti ja lapsen seksuaalinen riisto
Maija Länsimäki
Vuoden 1989 Kielikellon ensimmäisessä numerossa julkaistiin Riitta Erosen kirjoitus ”Kun liha on hauras”. Siinä käsitellään …
Sananvalinta
Encyclopaedia Iuridica Fennica
Heikki E.S. Mattila
Perusajatus Encyclopaedia Iuridica Fennica (EIF) on valmisteilla oleva useaosainen oikeustietosanakirja, jonka sana-artikkelit koskettelevat suomalaisen oikeuskulttuurin …
Artikkeli
Lakikieli ja kirjoittamaton kieli
Ulla Suokas
Ruotsin vallan ajan huomattavin saavutus lakikielen kehittämisessä oli vuoden 1734 lain suomennos, Ruotzin Waldacunnan Laki. Sitä on pidetty mainiona, klassisena ja mallikelpoisena. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tätä mieltä. Elias Lönnrot moitti suomennosta kehnonlaiseksi sen vuoksi, että siinä seurataan sana sanalta ruotsalaista lausetta, vaikka sanajärjestys olisi kuinka poikkipuolinen suomen kielen luonteelle (1857 s. 19).
Artikkeli
Service Of Disabled Persons. Englanniksi ajateltua suomea
Helge Rontu
Viisi vuotta sitten valtioneuvosto antoi päätöksen virkakielestä. Sen mukaan lait ja viralliset asiakirjat on jokaisen …
Artikkeli
Virkakieli ja oikeusturva
Kai Korte
”Kansalaisten on vaikea käyttää oikeuksiaan ja täyttää lainsäädännön heille asettamia velvollisuuksia, jos säädösten sekä viranomaisten päätösten ja asiakirjojen kieli on vaikeaselkoista.” Niin lausuu valtioneuvosto päätöksessään (497/82), jolla pyritään parantamaan viranomaisten kielenkäyttöä. Oikeuskansleri Kai Korte tarkasteli säädösten ja päätösten kieltä oikeusturvan kannalta ”Kieli ja virkakoneisto” -teemapäivänä (30.10.1982), jossa valtioneuvoston virkakielipäätöstä valaistiin eri näkökulmista. Oikeuskansleri on toisessa yhteydessä tähdentänyt, että ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvät säädökset olisi saatettava – tarvittaessa selityksin varustettuna – kaikkien kansalaisten ulottuville. Seuraavassa oikeuskansleri Kai Kortteen esitelmä kokonaisuudessaan. Väliotsikot ovat Kielikellon toimituksen.
Virka- ja lakikieli
Kieli ja virkakoneisto
Valtioneuvosto asetti 18.10.1979 komitean selvittämään hallinnon ja oikeudenkäytön kielen ongelmia. Komitean asettamispäätöksen perustelut ja komitean kokoonpano on esitetty Kielikellossa 2/1979. Virkakielikomitean mietintö ”Kieli ja virkakoneisto” luovutettiin opetusministeri Kalevi Kivistölle 10. elokuuta 1981. Seuraavassa mietinnön tiivistelmä.
Virka- ja lakikieli
Mitä hyvältä lakitekstiltä vaaditaan?¹
Antti Kivivuori
Lait ovat yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineitä. Niillä ohjataan kansalaisten ja viranomaisten käyttäytymistä. Niillä siirretään kansantaloudessa syntyviä …
Virka- ja lakikieli
Kielenhuollon tehtävät ja kohderyhmät
Esko Koivusalo
Säädösten mukaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle kuuluu mm. suomen, ruotsin ja saamen kielen huolto. Tutkimuskeskuksessa kielenhuoltoa …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Edellä olevan johdosta
Päivi Rintala
Toivoakseni opetusneuvos Mäenpäällä on tällä välin ollut tilaisuus lukea llinen-johdosten käyttöä koskeva kirjoitukseni kokonaan. Vastine …
Keskustelua
Kieli, sanoma
Heikki Mäenpää
Kielikello-lehden numerossa 1/1979 fil. toht. Päivi Rintala käsitteli mm. hallintokielen koukeroita. Tyypilliseksi esimerkiksi oli valittu …
Keskustelua