virkakieli
Kelassa edetään kohti selkeää kieltä oppimispolkuja pitkin
Laura Rostén-Jokinen
Kelan kielenhuoltajien laatimat selkeän kielen oppimispolut tarjoavat kaikille kelalaisille mahdollisuuden saada koulutusta selkeän kielen ja toimivien tekstien tuottamiseen. Tarjolla on kuusi erilaista itseopiskeluun perustuvaa koulutuskokonaisuutta, jotka on räätälöity tehtävänkuvien mukaan. Kela osallistui oppimispoluillaan Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Kielenhuoltaja Laura Rostén-Jokinen vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Niminyrkki aukoo nimisolmut yhteistyössä
Sanna Krook
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen niminyrkki on luonut yhteiset nimeämisen periaatteet, joita soveltaen muodostetaan hyvinvointialueen kaikkien yksiköiden nimet. Työryhmän tavoitteena ovat ymmärrettävät, yhtenäiset ja helppokäyttöiset nimet, joten Pohjois-Pohjanmaalla hammashoitolan voi nimetä hammashoitolaksi! Niminyrkki osallistui menestyksekkäästi Vuoden selväsanainen -kilpailuun vuonna 2024. Työryhmän jäsen Sanna Krook vastasi Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Tullin verkkosivuston uudistuksella selkeyttä asiakasohjeisiin
Raisa Rintamäki, Katariina Jankkila
Tullissa toteutettiin suuri verkkosivujen uudistus, johon osallistuivat paitsi kielen myös asiakaspalvelun ja tullitoiminnan asiantuntijat. Asiakasohjeiden ymmärrettävyyttä ja tiedon löydettävyyttä testattiin asiakkaiden kanssa jo ennen sivuston julkaisemista. Tullilaiset olivat uudistuksellaan mukana Vuoden selväsanainen -kilpailussa vuonna 2024. Selkeän kielen asiantuntijat Katariina Jankkila, Niina Kellinsalmi, Outi Pajukallio, Raisa Rintamäki, Kati Turkama ja Vilma Vartiainen vastasivat Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Virka- ja lakikieli
Minä ja virkakieli
kyselyvastauksia kielityön kulisseista
Iina Immonen
Kotimaisten kielten keskus toteutti vuonna 2022 kyselyn, jossa kartoitettiin sitä, millaisia kielenhuollon käytänteitä valtion ja kuntien organisaatioissa on. Mitä virastojen työntekijät kertovat kielityöstä?
Virka- ja lakikieli
Viranomaisviestintää sarjakuvan keinoin
Eliisa Pitkäsalo, Vaula Haavisto
Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on tarkoitettu kaikille niitä tarvitseville, mutta tietoa palveluista on saatavilla yleensä vain kirjallisesti. Kirjoitettu kieli ei kuitenkaan palvele kaikkia kielenkäyttäjiä. Sarjis-hankkeessa on selvitetty, voisiko viestinnässä hyödyntää myös sarjakuvaa.
Virka- ja lakikieli
Espanjassa virkakielitalkoissa on mukana myös tekoäly
Frida Ahonen
Miten tekoälyä käytetään virkakielen selkeyttämisessä? Voiko kone tuottaa selkeäkielistä tekstiä itse? Espanjalainen kirjoitusavustaja Artext antaa esimakua siitä, millaista virkakielenhuolto voi tulevaisuudessa olla.
Selkeä kieli ja selkokieli
Yritysvastuu ja sopimukset
kieliteoista käytäntöön
Helena Haapio, Anne Ketola
Sopimukset ovat keskeisessä roolissa vastuullisessa yritystoiminnassa. Usein ne kuitenkin laaditaan niin hankalalla kielellä, että vastuullisuustavoitteet eivät toteudu. Selkeään viestintään sitoutuminen on yritykseltä vastuullisuusteko.
Kieli ja työelämä
Ymmärrettävää kieltä erilaisille lukijoille
Leealaura Leskelä, Arto Mustajoki, Aino Piehl
Selkokielellä ja selkeällä kielellä on paljon yhteistä – jopa niin paljon, että ne joskus sekoitetaan toisiinsa. Nimitykset viittaavat kuitenkin eri kielimuotoihin.
Selkeä kieli ja selkokieli
Sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipisteiden nimet
Ulla Onkamo
Kysymys Hyvinvointialueilla on syntynyt keskustelua siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavia toimipisteitä on paras nimetä. …
Hallinnon nimet
Työtä selkeän kielen puolesta Suomessa ja EU:ssa
Aino Piehl, Sari Maamies
Viranomaisten tekstien selkeyttäminen on vuosikymmenten ajan ollut Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltotyön painopisteitä. Paljon hyvää onkin vuosien mittaan saavutettu. Kotuksen pitkäaikainen kielenhuoltaja Aino Piehl on ollut työssä näköalapaikalla.
Kieli ja työelämä
