virkakieli
”Puhutaan suomea, ei sotea”
Selkeän kielen päivän seminaari 2017
Henna Makkonen-Craig
Kansainvälistä selkeän kielen päivää on vietetty Suomessa vuodesta 2012 lähtien. Tänä vuonna Kotimaisten kielten keskus …
Virka- ja lakikieli
Kepit ja porkkanat kannustamassa virkakielen kehittämiseen
Aino Piehl
Hyvän virkakielen kehittämiseen kannustetaan monissa maissa erilaisin kielipalkinnoin. Pohjoismaissa uskotaan porkkanaan eli korostetaan hyviä esimerkkejä, mutta keppipalkintojakin maailmalla käytetään.
Kielimuodot
Viranomaisviestintää kahdella kielellä
suomalaisten ja ruotsalaisten eläketekstien vertailua
Eveliina Tolvanen
Suomen ja Ruotsin eläkeviranomaiset käyttävät sekä suomea että ruotsia teksteissään asiakkaille, vaikkakin eri mittakaavassa. Kun kummassakin maassa ja kummallakin kielellä kirjoitettuja tekstejä vertaillaan, syntyy kuva siitä, miten tekstit eroavat toisistaan. Tuloksia voidaan hyödyntää myös kielenhuollossa.
Kielimuodot
Uusia säädöskielen apuneuvoja julki Smolnassa
Matti Räsänen
Valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunta järjesti helmikuussa 2017 tilaisuuden, jossa julkistettiin uudistettu Svenskt lagspråk i Finland …
Kielimuodot
Virkakieltä ja verkkoviestintää
Maahanmuuttajat kuntien verkkosivuilla
Elli-Noora Virkkunen
Miten maahanmuuttajista puhutaan ja miten heitä puhutellaan kuntien verkkoviestinnässä? Merkityksettömiltäkin vaikuttavat kielenpiirteet voivat kertoa verkkotekstien suhteesta lukijoihin – ja kuntien suhtautumisesta maahanmuuttajiin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Selkeitä päätöksiä asiakkaille
Riitta Hyvärinen
Aina ei tarvitse odottaa vihaisia palautteita, ennen kuin tekstejä voi parantaa. Valtiokonttori muokkasi päätöstekstejään omien havaintojensa jälkeen. Vaikutus on selvä ja helposti nähtävissä.
Kieli ja työelämä
Pankkimies, sanakirjantekijä ja Unkarin-ystävä
1800-luvun loppupuolen säädössuomentajat
Petri Lauerma
Ruotsin vallan ja autonomian ajan säädöskielen suomentajia esittelevien katsausten sarjassa on edetty 1800-luvun jälkipuoliskolle. Sarjan aiemmat osat on julkaistu Kielikelloissa 3/2014 ja 4/2015.
Sanat
Kenestä Vuoden selväsanainen?
Aino Piehl
Vuoden selväsanainen -palkinto annetaan tänä vuonna viranomaiselle, joka on madaltanut kynnystä asiointiin kanssaan. Palkittavana voi …
Kielimuodot
Selkokieltä tarvitaan, materiaalia vähän
Ari Sainio
Enemmistö Suomen kunnista on sitä mieltä, että omassa kunnassa on tarvetta selkokieliselle tiedotusmateriaalille. Silti vain pieni osa kunnista on tuottanut sitä. Tämä selvisi Selkokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton tekemästä kyselystä.
Kielimuodot
Autonomian ajan alkupuolen säädössuomentajat
Petri Lauerma
Kielikellossa 3/2014 esiteltiin Ruotsin vallan ajan säädössuomentajien työtä (ks. Lue myös). Se jatkui uusin voimin ja uusissa puitteissa Suomen siirryttyä Venäjän keisarikunnan alaisuuteen.
Kielimuodot