Kieli käytössä
Juristille kieli on tekninen väline
Riitta Hyvärinen
Oikeusministeriön tarkastustoimistossa työskentelee väkeä, joka huoltaa lakikieltä. Toimiston päällikkö Markku Tyynilä kertoo työstään ja suhteestaan kieleen.
Kieli ja työelämä
Kieku ja Kaiku äidinkielen talkoissa
Pirjo Hiidenmaa, Sari Maamies
Luonnontieteiden ja vieraiden kielten opetusta on Suomessa tuettu erilaisin hankkein. Miksei myös omaa kieltä ja kulttuuria tueta näin? Äidinkielen hyväksi tehty työ tulee kaikuna takaisin.
Kieli ja työelämä
Mainostoimittaja miettii sanojen vivahteita
Riitta Hyvärinen
Kieli on tärkeä osa monen työtä. Joillekuille se on tavalla tai toisella jopa sen keskeinen sisältö – tekstien kirjoittamista ja lukemista, niiden pohjalta keskustelemista, jälleen uuden tekstin tuottamista. Joissakin töissä kieli taas on niin huomaamaton väline, että työn tekijäkään ei havaitse sen merkitystä, ennen kuin törmää taidon puutteeseen. Esittelemme tällä palstalla kieltä, työtä ja työn tekijöitä – ihmisiä kielityössä.
Kieli ja työelämä
Tekstejä ja tunteita sosiaalityössä
Ulla Tiililä
Tuula Poikonen on vammaispalvelujen johtava sosiaalityöntekijä. Hänen työnsä on neuvottelemista, järjestelemistä, arviointia ja harkintaa. Se on puhelimessa puhumista, kokouksiin osallistumista, asiakkaiden tapaamista ja jossain välissä myös tekstien kirjoittamista: siis kielenkäyttöä.
Kieli ja työelämä
Puhelu secretarylle
Sari Maamies
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa saa keskustella monenlaisten ihmisten kanssa ja hyvin vaihtelevista aiheista. Parhaimmillaan keskustelut vahvistavat neuvojan …
Toimitukselta
Terveiset teille, hyvät kielikelloihmiset
Taisto Taurén
Kielikellossa 4/1993 olleet kaksi artikkelia, Jaakko Tapanisen ja Anneli Kauppisen, innostivat minutkin ottamaan kantaa kielemme …
Keskustelua
Kirjoittajan tarkoitus ja lukijan tulkinta – usein kaksi eri asiaa
Katariina Iisa, Ulla Tiililä
On hyvä, että asiakaskirjeenvaihtoon liittyvät seikat herättävät keskustelua. Aiheesta on nimittäin tarjolla melko vähän tietoa: …
Keskustelua
Tekijä esiin – tai sitten ei
Marja-Liisa Kuronen
Ulla Tiililä ja Katariina Iisa ovat käsitelleet vuoden 1993 Kielikelloissa 2 ja 3 mielenkiintoista aihetta: …
Keskustelua
Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa
Ulla Tiililä
Onko virkakieli persoonatonta? Miksi se on sellaista? Pitääkö virkakielen olla persoonatonta vai saako se olla persoonatonta? Viranomaisten ja kansalaisten välistä kirjeenvaihtoa tutkinut erikoistutkijan sijainen Ulla Tiililä pohtii henkilöön viittaamisen ongelmia virkakirjeissä.
Virka- ja lakikieli