Kieli käytössä
Suomella pärjää unionissakin
Inkaliisa Vihonen
Suomen puheenjohtajakausi Euroopan unionissa käynnistyi heinäkuun alussa Suomen puolivuotisen vetovastuukauden teemojen esittelyllä Euroopan parlamentissa. Ilahduttava …
Kääntäminen ja tulkkaus
Vuosikymmen EU-kieltä
Heikki Mattila
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on tutkinut ja huoltanut suomalaista virkakieltä jo vuosikymmenten ajan. Nykyisin tässä työssä …
Julkaisuja
Käännösmuistista käännösälyyn
Mickel Grönroos
Tietokone mullistaa käännösalan. Näin on uskottu jo 60 vuotta. Mutta konekäännösohjelma kääntää vieläkin hyvin vain tiettyjen erikoisalojen tekstejä ja perinteisten käännösmuistienkin hyödyt jäävät vähäisiksi, ellei käännettävä teksti vastaa lähes täsmälleen jo ennestään käännettyä tekstiä. Eikö tietokone olekaan kääntäjän paras ystävä?
Kääntäminen ja tulkkaus
Macbeth ja Ruunulinna. Paljaasta suomennoksesta mukaelmaan – ja takaisin
Outi Paloposki
Käännökset ovat vaikuttaneet suomen kirjakielen kehitykseen ratkaisevasti. Käännöksiä on eri aikoina tehty kovin erilaisin perustein, ja niitä on nimitettykin eri tavoin: milloin on puhuttu suomennoksista, milloin käännöksistä tai mukaelmista. Eri aikakausien erilaiset käsitykset näkyvät suomennostenkin historiassa.
Kääntäminen ja tulkkaus
”Selkeyttä vain” – EU-kieleen
Aino Piehl
Euroopan unionissa on viime vuosina ryhdytty useaankin hankkeeseen, joilla yritetään parantaa hallinnon kielenkäyttöä ja tehdä teksteistä kiinnostavampia ja ymmärrettävämpiä. Syynä on sekä halu tehostaa EU:n toimintaa että tarve saada suuret kansalaisjoukot suhtautumaan siihen entistä myönteisemmin.
Virka- ja lakikieli
Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle
Leena Sarvas
Viime syksynä tuli markkinoille kokonaan savon murteella kirjoitettu Asterix-sarjakuvavihko. Se on Suomessa uusi aluevaltaus, mutta esimerkiksi Saksassa murteella kirjoitettuja sarjakuvavihkoja on julkaistu jo useampia. Kaikkinaiseen murteella kirjoittamiseen mutta erityisesti tällaiseen murteelle ”kääntämiseen” sisältyy omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseksi joudutaan pohtimaan kahden kielimuodon, murteen ja yleiskielen, ominaispiirteitä ja suhdetta toisiinsa. – Leena Sarvas työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa; hän osallistui taannoisen Asterixin savonnoskilpailun arviointiin.
Murteet ja slangi
Euroopan parlamentin suomennosjaoston arkipäivää
Helena Rautala
Viime aikoina on eri yhteyksissä tähdennetty sitä, että nyt kun olemme Euroopan unionin jäseniä, suomen kielen asema on vahvempi kuin milloinkaan ennen. Asemaansa suomi joutuu kuitenkin hoitamaan vaikeissa oloissa suurten kielten paineessa. Kääntäjien työstä kertoo tässä Helena Rautala, joka toimii Euroopan parlamentin suomen kielen käännösjaostossa apulaisosastopäällikkönä. Hän on luvannut vastakin kertoa Kielikellon lukijoille, miten suomi selviää EU:n parlamentissa.
Kääntäminen ja tulkkaus
Kääntäjät ja Suomen paikannimet
Sirkka Paikkala, Mikael Reuter
Suomen kaksikielisyys näkyy mm. siten, että monilla kunnilla on sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi. Suomeksi …
Kansalliskielet
Mitä subsidiariteetti on suomeksi? EY-sanaston käännösongelmia
Maija Länsimäki
Euroopan yhdentymiskehitys on merkittävä asia – merkittävä sekä myönteisessä että kielteisessä mielessä – ennen muuta …
Erikoisalojen sanat
käännösviestintä
Kielitoimistolta oli tiedusteltu sanan käännösviestintä hyväksyttävyyttä. Lautakunta oli sitä mieltä, että edelleen on syytä käyttää …
Kääntäminen ja tulkkaus