Siirry sisältöön

Kieli käytössä

Alennuksen merkitseminen

Maria Rantanen

Kysymys Miten hinnan alentaminen merkitään vaikkapa ilmoitukseen: alennus 40 % vai alennus ​​​​​​​−40 %? Tarvitaanko …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Näyteikkuna, jossa kenkälaatikoita pinoissa ja kaksi RAJU ALE -40%, -50%, -60% -julistetta.

Nuin se menee!

Heikki Hurtta

Kysymys Missä päin Suomea sanotaan nuin eikä noin? Vastaus Nuin on levikiltään suomen murteissa itäinen ja …

Murteet ja slangi

Vainon lähtökohta

Kirsti Aapala

Kysymys Kuluneen vuoden aikana on kieltä taitamatonkin ollut erottavinaan television sotauutisissa ukrainalaisten ja venäläisten puheesta …

Sanojen taustaa

Tummasävyinen maalaus, jossa etualalla perhe pakenemassa paloa, taustalla raunioita, liekkejä ja hevonen. Todennäköisesti Claes Jansz. van der Willigenin teos Troijan palo (1630). Kuva: Kansallisgalleria.

Työtä selkeän kielen puolesta Suomessa ja EU:ssa

Aino Piehl, Sari Maamies

Viranomaisten tekstien selkeyttäminen on vuosikymmenten ajan ollut Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltotyön painopisteitä. Paljon hyvää onkin vuosien mittaan saavutettu. Kotuksen pitkäaikainen kielenhuoltaja Aino Piehl on ollut työssä näköalapaikalla.​​​​​​​

Kieli ja työelämä

Monikielisyydessä kiinni
eurosuomen taival Euroopan unionissa

Inkaliisa Vihonen

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, alkoi mittakaavaltaan valtava työ lainsäädännön kääntämiseksi suomen kielelle. Säädöskielen vanhat perinteet ja koukeroiset rakenteet tuottivat hankaluuksia, mutta vuosien mittaan tekstit ovat hioutuneet ja kääntäjien apuneuvot kehittyneet. Lähes alusta lähtien EU-suomen kehittäjien apuna on ollut myös EU-kielenhuoltaja.

Virka- ja lakikieli

Neljännesvuosisata EU-kielenhuoltoa

Erkka Vuorinen, Kaija Rinta

Kotimaisten kielten keskuksen EU-kielenhuoltaja aloitti tehtävässään vuonna 1998 ja on siitä lähtien levittänyt hyvän virkakielen sanomaa EU-kääntäjille ja -tulkeille. EU:n tekstinlaadinnan tiukoissa raameissakin opastusta on kuunneltu tarkalla korvalla, ja EU:n suomen kielen yksiköt toivovat kielenhuoltosuhteelle jatkoa.

Virka- ja lakikieli

Sanitaatiosta suomeksi

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Voiko vierassanaa sanitaatio käyttää suomenkielisissä teksteissä? Pitäisikö se ilmaista jotenkin ”suomalaisemmin”? Vastaus Kaikkia vierasperäisiä …

Lainasanat

Kaivon kansi kadulla, päällä pari syksyistä lehteä. Kannessa Helsingin vaakuna ja teksti "Helsingin Vesi – Helsingfors Vatten".

Suojatut sukunimet

Petra Saarnisto

Kysymys Sukunimemme on aikoinaan suojattu. Voiko joku suvun ulkopuolelta silti ottaa nimen itselleen? Vastaus Sukunimen …

Henkilönnimet

Lukutaito uuteen nousuun
kansallisella lukutaitostrategialla uutta suuntaa lukutaitotyölle

Leena Nissilä, Pia Lumme

Lukutaito on tärkeä kansalaistaito, jota ilman on vaikea tulla toimeen länsimaisessa informaatioyhteiskunnassa. Suomalaisnuorten lukutaito on edelleen kansainvälisesti verrattuna hyvä, mutta tilanteen säilyttämiseksi ja parantamiseksi tarvitaan määrätietoista työtä. Lukutaitostrategiassa on määritelty suuntaviivat ja toimenpiteet, joiden avulla lukutaitoa voidaan vahvistaa.​​​​​​​

Kielen opetus ja oppiminen

”Itket voimakkaasti tai naurat voimakkaasti”
katsaus emojien merkityksiin

Olli Tamminen

Perushymy vai ärsyyntynyt? Ahdistunut vai kujeileva? Itkua vai naurua? Emojit ovat nykyään tärkeä osa virtuaalista kielenkäyttöä, mutta siitä, mitä emojit tarkoittavat, ei olla yksimielisiä. Ei etenkään silloin, kun eri-ikäiset viestivät toisilleen.

Tunteet ja asenteet