Metsähallitus ilmoitti kesäkuussa 2023 siirtyvänsä käyttämään kaikessa viestinnässään jokaisenoikeudet-termiä jokamiehenoikeuksien sijaan. Termimuutoksesta järjestettiin sosiaalisen median kampanja, jonka tavoitteena oli tiedottaa yleisölle uuden sanan käyttöönotosta ja samalla kannustaa muita organisaatioita tasa-arvoisemman kielen käyttöön. Muutos herätti laajaa mediahuomiota ja monenlaista keskustelua – niin sukupuolineutraalista kielestä kuin laajemmin jokaisenoikeuksien sisällöstä. Haastattelin aiheesta Metsähallituksen Luontopalveluiden viestintä- ja kumppanuusjohtaja Johanna Salomaa-Valkamoa.
Salomaa-Valkamo kertoo, että Metsähallituksessa tehtiin ennen kampanjan käynnistämistä paljon taustatyötä ja valmisteluja, jotta uusi termi saisi näkyvyyttä. Kesän 2023 ajan käynnissä ollut kampanja onnistuikin tässä tavoitteessa. Erityisesti alan asiantuntijoilla ja Metsähallituksen sidosryhmillä oli Salomaa-Valkamon mukaan suuri merkitys kampanjan onnistumiselle.
– Viestinnän asiantuntijamme tekivät hienoa työtä sisältöjen ideoinnissa ja toteutuksessa. Kutsuimme kumppanimme mukaan kampanjaan ja saimme paljon arvokasta näkyvyyttä myös heidän kanavissaan.
Miltä kuulostaisi luonnonkäyttöoikeus?
Termimuutoksen taustalla oli Euroopan neuvoston jo vuonna 1990 antama suositus seksismin karsimiseksi kielestä. Painoarvoa oli myös suomen kielen lautakunnan vuonna 2007 esittämällä kannanotolla sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi.
Termiin jokaisenoikeudet ei Metsähallituksessa päädytty saman tien, vaan muitakin vaihtoehtoja pohdittiin. Salomaa-Valkamo kuitenkin toteaa, että koska termiä oli käytetty jonkin verran jo aiemmin, tuntui sen valinta luontevalta; tällä tavoin sillä olisi hyvät mahdollisuudet vakiintua käyttöön. Kyse ei siis ollut kokonaan uudesta termistä, vaan aikaisemmin jokaisenoikeuksia ovat käyttäneet viestinnässään muun muassa Kotiseutuliitto ja Aamulehti.
– Vaihtoehtoiset ilmaukset, kuten luonnonkäyttöoikeus tai luonnonnautintaoikeus, tuntuivat kankeammilta ja siten hankalammilta arkisessa kielenkäytössä.
Suosituksena on, että suomenkielisten termien rinnalla työstetään ruotsinkielisiä termejä. Näin tehtiin myös Metsähallituksessa, jossa konsultoitiin sekä suomen että ruotsin kielen asiantuntijoita. Jokamiehenoikeuksien ruotsinkielinen vastine allemansrätten jätettiin kuitenkin asiantuntijoiden suosituksen mukaisesti toistaiseksi ennalleen.
– Olemme saaneet tästä jonkin verran palautetta, ja jossain vaiheessa otamme kenties pohdintaan myös ruotsinkielisen termin muutoksen, toteaa Salomaa-Valkamo.
Jokaisenoikeudet herättää tunteita
Metsähallituksessa valmistauduttiin siihen, että termimuutos nostattaa tunteita. Johanna Salomaa-Valkamo huomauttaakin, että jokaisenoikeudet ovat suomalaisille tärkeä ja tunteita herättävä asia. Siten ei ollut yllätys, että termimuutos aiheutti reaktioita niin puolesta kuin vastaankin. Kritiikissä toistuivat tietyt teemat ja huolenaiheet.
– Osa kommentoijista piti termimuutosta sinänsä tarpeettomana, turhana tai ikävänä puuttumisena perinteeseen, Salomaa-Valkamo kuvailee.
Jokaisenoikeudet ovat suomalaisille tärkeä asia.
Muutosta pidettiin myös esimerkkinä yhteiskunnan woke-ilmiöstä. Tällä englannin kielestä lainatulla termillä viitataan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden tiedostamiseen ja sen vastustamiseen.
Kommentit eivät kuitenkaan olleet pelkästään negatiivisia. Myös kehuja annettiin: niitä Metsähallitus sai erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä sekä siitä, että oli otettu käyttöön sana, joka vastaa nyky-yhteiskunnan tarpeisiin. Somekeskustelu oli vilkasta, ja kaiken kaikkiaan kampanjasisältö keräsi tuhansia tykkäyksiä. Salomaa-Valkamon mukaan suuri merkitys oli sillä, että Metsähallitus tuotti kampanjan aikana kiinnostavia sisältöjä ja keskustelunavauksia sosiaaliseen mediaan.
Mitä ovat jokaisenoikeudet?
Jokaisenoikeuksilla tarkoitetaan kaikkia niitä oikeuksia, joilla Suomessa turvataan jokaisen ihmisen oikeus luonnon käyttämiseen ja siellä liikkumiseen – riippumatta siitä, kuka alueen omistaa tai kuka sen haltija on. Jokaisenoikeudet ei kuitenkaan ole lakitermi; jokaisenoikeuksia (tai jokamiehenoikeuksia) ei siis määritellä erikseen lainsäädännössä, vaan kyse on enemmänkin yleisesti vakiintuneesta oikeuskäsityksestä, niin sanotusta tapaoikeudesta.
Termimuutos herättikin keskustelua myös jokaisenoikeuksien sisällöstä, mikä osaltaan oli Metsähallituksen tavoitteena kampanjan viestinnässä.
– Jokaisenoikeuksista viestiminen on osa työtämme, ja senkin takia yksi tavoitteistamme oli keskustella termimuutoksen yhteydessä myös näiden oikeuksien – ja velvollisuuksien – sisällöstä. Toimmekin tätä sisältöä esiin kaikessa viestinnässä muutoksesta kertoessamme, Salomaa-Valkamo mainitsee.
Termimuutokset edistämässä tasa-arvoa
Siirtyminen jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin ei suinkaan ollut ensimmäinen asia, jolla Metsähallitus on pyrkinyt vaikuttamaan tasa-arvoisempaan kielenkäyttöön.
– Osana monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaamme uudistimme ammattinimikkeemme sukupuolineutraaleiksi, esimerkiksi lakimiehistä tuli juristeja ja korjuuesimiehistä puunkorjuun asiantuntijoita. Esimiehet ovat olleet meillä esihenkilöitä jo pitkään, Salomaa-Valkamo kertoo.
Sukupuolittuneet ammattinimikkeet ovat aihe, jota todennäköisesti moni organisaatio on joutunut viime aikoina käsittelemään. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista nimikkeistä ovatkin juuri Salomaa-Valkamon mainitsemat lakimies ja esimies. Niissä on kyse niin sanotusta yleispätevästä maskuliinisuudesta; mies-loppuisten nimikkeiden on katsottu kattavan kaikki ihmiset sukupuolesta riippumatta. Samaan tapaan on jouduttu pohtimaan sellaisia nimikkeitä, joissa on naiseen viittaava sana, kuten lentoemäntä ja aulaemäntä.
Millaisia neuvoja Johanna Salomaa-Valkamo sitten antaisi organisaatiolle, jonka tavoitteena on muuttaa kieltään tasa-arvoisemmaksi? Hän toteaa, että käytössä olevaa sanastoa ja kaikkea viestintää on hyvä tarkastella aika ajoin kriittisesti, sillä kieli ja sanat vaikuttavat ajatteluumme. Nimikkeiden muutoksilla pääsee helposti liikkeelle.
– Meidän esimerkkimme osoittaa, että myös perinteisiä ilmaisuja on mahdollista päivittää tähän päivään. Toivon, että voimme näin kannustaa muitakin tekemään vastaavanlaisia aloitteita.
Lue lisää
Ulla Tiililä: Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa (Kielikello 3/2020)(avautuu uuteen ikkunaan)