sukupuolittunut kieli
Jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin
Tytti Nurminen
Termistön on vastattava muuttuvan maailman tarpeisiin. Metsähallituksen Luontopalveluiden viestintä- ja kumppanuusjohtaja Johanna Salomaa-Valkamo kertoo, kuinka Metsähallituksessa siirryttiin jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin.
Tunteet ja asenteet
Pojat Kielitoimiston sanakirjan esimerkeissä
Leena Joki
Sanakirjojen hakusanojen käyttöä havainnollistavat esimerkit heijastavat omaa aikaansa. Vanhojen esimerkkien kriittinen tarkastelu voi paljastaa vanhentuneita asenteita ja ajattelumalleja, joten sanakirjaa päivitettäessä myös esimerkkejä uudistetaan.
Sanat
Miehen ja miehen pieni ero
Krista Huupponen
Millainen on Kielitoimiston sanakirjan mies sana-artikkeleiden esimerkeissä?
Sanat
Asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä kieli palvelee myös tasa-arvoa
Ulla Tiililä
Hallintolain 9. pykälä edellyttää viranomaisten kielenkäytöltä asiallisuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Miltä sukupuolitietoinen ja erityisesti sukupuolineutraali kieli näyttää hallintolain vaatimusten näkökulmasta? Sukupuolittunut ja seksistinen kieli on laaja ja monitahoinen ilmiö. Tässä kirjoituksessa katse rajataan pääosin mies-loppuisiin ammattinimikkeisiin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Etunimen sukupuoli
Heli Perttula
Jos saat sähköpostia, jonka on allekirjoittanut Tuisku, löydät itsesi todennäköisesti miettimästä, oletko tekemisissä naisen vai miehen kanssa. Useimmista nimistä sukupuoli kuitenkin ilmenee.
Henkilönnimet
Miehen tie
Matti Vilppula
Kielikellon edellisessä numerossa pohdittiin mm. sitä, voidaanko mies-loppuisia ammattinimikkeitä pitää sukupuolineutraaleina. Näkökulma oli nykykielessä. Vähemmälle …
Merkitys
Mies ja nainen sanakirjassa
Eija-Riitta Grönros
Miten mieheen viittaavat sanat esitetään sanakirjassa? Voiko sanakirja edistää sukupuolineutraalia kielenkäyttöä?
Sanakirjat ja sanastot
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Kaisa Karppinen
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Virka- ja lakikieli
Ylämummo värähtelee
Jenni Viinikka
Epätasa-arvoiset asenteet näkyvät kielen kehityksessä, jossa joidenkin feminiinisten sanojen merkitys muuttuu väheksyväksi. Parhaillaan erityisen suosittu on sana mummo. Meneillään on varsinainen kielellinen mummobuumi, jossa kiteytyy niin sukupuoleen kuin ikäänkin kohdistuvia asenteita.
Merkitys
Kieli ja sukupuoli
Sari Maamies
Kieli, sukupuoli ja tasa-arvo ovat tunteita herättäviä aiheita erikseen ja varsinkin yhdessä. Tämä saatiin huomata, …
Tunteet ja asenteet